Väitös (lääketieteellinen biokemia ja genetiikka): MSc Marika Koivu
Aika
26.5.2023 klo 12.00 - 16.00
MSc Marika Koivu esittää väitöskirjansa ”Identification of predictive ERBB mutations for targeted treatment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Pharmacity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Jänne (Harvardin lääketieteellinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Klaus Elenius (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/174526.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Reseptorityrosiinikinaaseihin kuuluvat ERBB-reseptorit ovat yksi tunnetuimmista reseptoriperheistä, joiden geneettisten muutoksien tiedetään aiheuttavan syöpää. Useita näitä ERBB-geenien monistumia tai aktivoivia mutaatioita voidaan käyttää lääkevastetta ennustavina biomarkkereina, jotka ohjaavat lääkkeiden määräämistä kohdennetussa syöpähoidossa. Vaikka kliinisessä käytössä on olemassa useita ERBB-reseptoreihin kohdistuvia lääkkeitä, vain osa potilaista saa lääkevasteen kohdennetussa syöpähoidossa. Tämän takia on tärkeää löytää uusia biomarkkereita, jotka kykenevät ennustamaan lääkevasteita entistä tarkemmin. Suuri ongelma on kuitenkin se, että uusien biomarkkereiden löytäminen vaatii runsaasti resursseja.
Tämä väitöskirja pyrki löytämään uusia ennustavia biomarkkereita ERBB-reseptoreista käyttämällä kahta eri lähestymistapaa. Ensimmäisessä työssä löydettiin 62 uutta ja mahdollisesti lääkevastetta ennustavaa mutaatiota analysoimalla julkisesti saatavilla olevien syöpäsolujen tietokantoja. Toisessa työssä analysoimme samanaikaisesti tuhansia ERBB3-reseptorin mutaatioita ja löysimme 18 uutta mahdollisesti aktivoivaa ERBB3-geenin mutaatiota. Tunnistimme yhteensä kuusi uutta solujen kasvua aktivoivaa ja mahdollisesti lääkeherkkyyttä ennustavaa mutaatiota käyttäen rakennebiologisia, biokemiallisia ja toiminnallisia analyysejä.
Vaikka aikaisemmin on tehty paljon tutkimusta uusien biomarkkereiden löytämiseksi, nämä tulokset osoittavat, että uusia aktivoivia ja lääkeherkkyyteen vaikuttavia ERBB-mutaatioita on vielä mahdollista löytää suurikapasiteettisella, samaan aikaan tuhansia vaihtoehtoja analysoivalla tutkimuksella. Mielenkiintoista tutkimuksissa oli myös yhtä aikaan solussa esiintyvien ERBB-geenien mutaatioiden runsas esiintyminen. Pystyimme myös osoittamaan, että näillä yhdistelmämutaatioilla voi olla merkitystä solujen viestinnässä. Toiveena on, että tulevaisuudessa voidaan näiden ERBB-mutaatioiden osoittaa olevan merkittäviä myös kliinisessä käytössä.
Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Jänne (Harvardin lääketieteellinen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Klaus Elenius (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen biokemia ja genetiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/174526.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Reseptorityrosiinikinaaseihin kuuluvat ERBB-reseptorit ovat yksi tunnetuimmista reseptoriperheistä, joiden geneettisten muutoksien tiedetään aiheuttavan syöpää. Useita näitä ERBB-geenien monistumia tai aktivoivia mutaatioita voidaan käyttää lääkevastetta ennustavina biomarkkereina, jotka ohjaavat lääkkeiden määräämistä kohdennetussa syöpähoidossa. Vaikka kliinisessä käytössä on olemassa useita ERBB-reseptoreihin kohdistuvia lääkkeitä, vain osa potilaista saa lääkevasteen kohdennetussa syöpähoidossa. Tämän takia on tärkeää löytää uusia biomarkkereita, jotka kykenevät ennustamaan lääkevasteita entistä tarkemmin. Suuri ongelma on kuitenkin se, että uusien biomarkkereiden löytäminen vaatii runsaasti resursseja.
Tämä väitöskirja pyrki löytämään uusia ennustavia biomarkkereita ERBB-reseptoreista käyttämällä kahta eri lähestymistapaa. Ensimmäisessä työssä löydettiin 62 uutta ja mahdollisesti lääkevastetta ennustavaa mutaatiota analysoimalla julkisesti saatavilla olevien syöpäsolujen tietokantoja. Toisessa työssä analysoimme samanaikaisesti tuhansia ERBB3-reseptorin mutaatioita ja löysimme 18 uutta mahdollisesti aktivoivaa ERBB3-geenin mutaatiota. Tunnistimme yhteensä kuusi uutta solujen kasvua aktivoivaa ja mahdollisesti lääkeherkkyyttä ennustavaa mutaatiota käyttäen rakennebiologisia, biokemiallisia ja toiminnallisia analyysejä.
Vaikka aikaisemmin on tehty paljon tutkimusta uusien biomarkkereiden löytämiseksi, nämä tulokset osoittavat, että uusia aktivoivia ja lääkeherkkyyteen vaikuttavia ERBB-mutaatioita on vielä mahdollista löytää suurikapasiteettisella, samaan aikaan tuhansia vaihtoehtoja analysoivalla tutkimuksella. Mielenkiintoista tutkimuksissa oli myös yhtä aikaan solussa esiintyvien ERBB-geenien mutaatioiden runsas esiintyminen. Pystyimme myös osoittamaan, että näillä yhdistelmämutaatioilla voi olla merkitystä solujen viestinnässä. Toiveena on, että tulevaisuudessa voidaan näiden ERBB-mutaatioiden osoittaa olevan merkittäviä myös kliinisessä käytössä.