Väitös (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia): FM Kati Räisänen
Aika
12.4.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Kati Räisänen esittää väitöskirjansa ”Molecular surveillance of carbapenemase-producing Enterobacterales in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 12.4.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f95cf55f-891b-4f2a-93f1-5af2c1aa5811/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9176-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hiljaiseksi pandemiaksi kutsuttu antibioottiresistenssi on yksi aikamme merkittävimmistä rajat ylittävistä terveysuhista, joka vaatii jatkuvaa valppautta ja torjuntatoimien hyvän tason säilyttämistä. Erityisen ongelmallista on, että resistenssi viimeisen linjan antibiooteille, kuten karbapeneemeille, on lisääntynyt. Karbapeneemiresistenssin aiheuttaa suurelta osin karbapenemaaseja tuottavat Enterobacterales bakteerit (CPE). Näillä CPE-bakteereilla on usein myös muitakin resistenssiominaisuuksia, mikä vaikeuttaa niiden aiheuttamien infektioiden hoitoa, sillä tehokkaita antibiootteja on vähän tai joissain tapauksissa ei lainkaan. CPE-bakteerit leviävät pääasiassa terveydenhuollon laitoksissa ja CPE-tilanne vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä.
Vuosien 2012–2018 aikana CPE-tapausten määrä lisääntyi Suomessa 9 tapauksesta 70:een. Yli puolella tapauksista löydöstä oli edeltänyt matkustus tai sairaalahoito ulkomailla ja yli puolet löytyi seulonnalla eli potilas oli CPE-bakteerin oireeton kantaja. Tutkimusjakson aikana CPE-bakteerien havaittiin levinneen terveydenhuollon laitoksissa sekä potilassiirtojen yhteydessä laitoksesta toiseen. CPE-bakteereja todettiin myös sairaalaympäristössä, mikä todennäköisesti edesauttoi leviämistä. Lisäksi kuvasimme potilastapauksen, jossa resistenssi uudelle antibioottiyhdistelmälle, keftatsidiimi-avibaktaamille, kehittyi hoidon aikana. Tutkimuksessa osoitettiin, että havaittu resistenssi aiheutui mahdollisesti muutoksesta bakteerin karbapenemaasigeenissä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin CPE-tapausten merkittävä lisääntyminen Suomessa. Sairaalaympäristön todettiin voivan levittää CPE-bakteereita, minkä vuoksi kansallista moniresistenttien mikrobien tartunnantorjuntaohjetta päivitettiin terveydenhuollon loppusiivousta ja potilaiden seulontaa koskien. Ajantasainen, kansallinen CPE-seuranta ja eri tahojen välinen yhteistyö oli ratkaisevaa bakteerien leviämisen havaitsemisessa sekä jäljitys- ja torjuntatyössä.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f95cf55f-891b-4f2a-93f1-5af2c1aa5811/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pentti Huovinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9176-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hiljaiseksi pandemiaksi kutsuttu antibioottiresistenssi on yksi aikamme merkittävimmistä rajat ylittävistä terveysuhista, joka vaatii jatkuvaa valppautta ja torjuntatoimien hyvän tason säilyttämistä. Erityisen ongelmallista on, että resistenssi viimeisen linjan antibiooteille, kuten karbapeneemeille, on lisääntynyt. Karbapeneemiresistenssin aiheuttaa suurelta osin karbapenemaaseja tuottavat Enterobacterales bakteerit (CPE). Näillä CPE-bakteereilla on usein myös muitakin resistenssiominaisuuksia, mikä vaikeuttaa niiden aiheuttamien infektioiden hoitoa, sillä tehokkaita antibiootteja on vähän tai joissain tapauksissa ei lainkaan. CPE-bakteerit leviävät pääasiassa terveydenhuollon laitoksissa ja CPE-tilanne vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä.
Vuosien 2012–2018 aikana CPE-tapausten määrä lisääntyi Suomessa 9 tapauksesta 70:een. Yli puolella tapauksista löydöstä oli edeltänyt matkustus tai sairaalahoito ulkomailla ja yli puolet löytyi seulonnalla eli potilas oli CPE-bakteerin oireeton kantaja. Tutkimusjakson aikana CPE-bakteerien havaittiin levinneen terveydenhuollon laitoksissa sekä potilassiirtojen yhteydessä laitoksesta toiseen. CPE-bakteereja todettiin myös sairaalaympäristössä, mikä todennäköisesti edesauttoi leviämistä. Lisäksi kuvasimme potilastapauksen, jossa resistenssi uudelle antibioottiyhdistelmälle, keftatsidiimi-avibaktaamille, kehittyi hoidon aikana. Tutkimuksessa osoitettiin, että havaittu resistenssi aiheutui mahdollisesti muutoksesta bakteerin karbapenemaasigeenissä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin CPE-tapausten merkittävä lisääntyminen Suomessa. Sairaalaympäristön todettiin voivan levittää CPE-bakteereita, minkä vuoksi kansallista moniresistenttien mikrobien tartunnantorjuntaohjetta päivitettiin terveydenhuollon loppusiivousta ja potilaiden seulontaa koskien. Ajantasainen, kansallinen CPE-seuranta ja eri tahojen välinen yhteistyö oli ratkaisevaa bakteerien leviämisen havaitsemisessa sekä jäljitys- ja torjuntatyössä.
Viestintä