Väitös (psykologia): PsM Eeva Holmberg
Aika
16.6.2023 klo 12.00 - 16.00
PsM Eeva Holmberg esittää väitöskirjansa “Unpredictability of maternal sensory signals: entropy as a novel metric of caregiving behavior” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/58feeb2a-bfd5-4a2c-8218-dd77ff1709c7/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marian Bakermans-Kranenburg (University Institute of Psychological, Social and Life Sciences, Portugali) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9312-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustamattomuus on riskitekijä lapsen varhaiselle kehitykselle. Ennustamattomuuden tutkimiseen ei ole kuitenkaan ollut juuri siihen suunnattua arviointimenetelmää. Vanhemman tuottamien aistiärsykkeiden ennustettavuutta vuorovaikutuksessa lapsen kanssa voidaan arvioida hyödyntäen alun perin luonnontieteistä peräisin olevaa käsitettä, entropiaa. Se kuvastaa epäjärjestyksen määrää.
Tässä väitöstutkimuksessa entropiaa mittaavaa tutkimusmenetelmää käytettiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa koskien vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen arviointia. Väitöstutkimus on osa FinnBrain syntymäkohortin Lapsen kehitys ja vanhemmuus osatutkimusta, jossa seurattiin äiti-lapsi pareja raskausajalta lapsen viiden vuoden ikään saakka.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että äidin korkeat ahdistusoireet yhdessä heikon itsesäätelykyvyn kanssa ovat mahdollinen riskitekijä korkeammalle aistiärsykkeiden ennustamattomuudelle vuorovaikutuksessa vauvan kanssa.
Väitöstutkimuksen mukaan äidin korkea aistiärsykkeiden ennustamattomuus vuorovaikutuksessa vauvan kanssa on yhteydessä lapsen heikompiin itsesäätelytaitoihin viiden vuoden iässä. Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vanhemman aistiärsykkeiden ennustamattomuus voi olla merkittävä tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle.
Väitöstutkimus osoitti, että aistiärsykkeiden ennustamattomuuden arviointi entropiaa käyttäen on osittain yhtenevä, mutta pääosin oma erillinen osa-alueensa verrattaessa aiempiin tapoihin arvioida vuorovaikutuksen laatua. Tulokset antavat tukea sille käsitykselle, että menetelmä on lupaava mittari arvioida juuri vanhemmuuden ennustettavuutta vuorovaikutuksessa.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/58feeb2a-bfd5-4a2c-8218-dd77ff1709c7/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marian Bakermans-Kranenburg (University Institute of Psychological, Social and Life Sciences, Portugali) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9312-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustamattomuus on riskitekijä lapsen varhaiselle kehitykselle. Ennustamattomuuden tutkimiseen ei ole kuitenkaan ollut juuri siihen suunnattua arviointimenetelmää. Vanhemman tuottamien aistiärsykkeiden ennustettavuutta vuorovaikutuksessa lapsen kanssa voidaan arvioida hyödyntäen alun perin luonnontieteistä peräisin olevaa käsitettä, entropiaa. Se kuvastaa epäjärjestyksen määrää.
Tässä väitöstutkimuksessa entropiaa mittaavaa tutkimusmenetelmää käytettiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa koskien vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen arviointia. Väitöstutkimus on osa FinnBrain syntymäkohortin Lapsen kehitys ja vanhemmuus osatutkimusta, jossa seurattiin äiti-lapsi pareja raskausajalta lapsen viiden vuoden ikään saakka.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että äidin korkeat ahdistusoireet yhdessä heikon itsesäätelykyvyn kanssa ovat mahdollinen riskitekijä korkeammalle aistiärsykkeiden ennustamattomuudelle vuorovaikutuksessa vauvan kanssa.
Väitöstutkimuksen mukaan äidin korkea aistiärsykkeiden ennustamattomuus vuorovaikutuksessa vauvan kanssa on yhteydessä lapsen heikompiin itsesäätelytaitoihin viiden vuoden iässä. Tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan vanhemman aistiärsykkeiden ennustamattomuus voi olla merkittävä tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle.
Väitöstutkimus osoitti, että aistiärsykkeiden ennustamattomuuden arviointi entropiaa käyttäen on osittain yhtenevä, mutta pääosin oma erillinen osa-alueensa verrattaessa aiempiin tapoihin arvioida vuorovaikutuksen laatua. Tulokset antavat tukea sille käsitykselle, että menetelmä on lupaava mittari arvioida juuri vanhemmuuden ennustettavuutta vuorovaikutuksessa.
Viestintä