Väitös (sisätaudit): LL Sam Sivén

LL Sam Sivén esittää väitöskirjansa ”Cross-sectional and longitudinal correlates of home blood pressure” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, rakennus 11, SH-auditorio, Turku).

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Maria Hagnäs (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Teemu Niiranen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätaudit.

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Kohonnut verenpaine on maailman yleisin yksittäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Se on yleensä oireeton, mutta vuosien aikana rasittaa sydäntä, verisuonia ja muita elimiä. Verenpainetta on perinteisesti mitattu lääkärin vastaanotolla ja viime vuosina enenevissä määrin myös kotona, joka on myös kansainvälisten suositusten mukainen tapa arvioida verenpainetta. Kotioloissa verenpaineen mittaus on usein häiriöttömämpi vastaanottotilanteeseen verrattuna. Lisäksi verenpaine on kotioloissa mahdollista mitata useana päivänä, jolloin tuloksista saatavalla keskiarvolla vähennetään verenpaineen vaihtelun merkitystä. Useissa tutkimuksissa kotona mitattujen verenpainetuloksien on todettu olevan yhteydessä elinvaurioihin vastaanottomittauksia paremmin yhdessä aikapisteessä, mutta useamman aikapisteen pitkittäistutkimuksia ei juurikaan ole tehty, varsinkaan kotiverenpainemittauksilla.

Tässä väitöskirjassa on tarkasteltu pitkittäisasetelmassa laajaa suomalaista aikuisväestöä edustavaa aineistoa, jossa tutkimukseen osallistuneet tutkittiin kahdesti 11 vuoden välein. Tässä aineistossa todettiin verenpainetauti 47 prosentilla. Heistä vain 57 prosenttia oli tietoisia taudistaan. Verenpainetautia sairastavista henkilöistä 51 prosentilla oli käytössä verenpainetta alentava lääkitys. Siitä huolimatta lääkityistäkin vain 48 prosentilla oli verenpaine suositusten mukaisessa tavoitetasossa. Tutkimuksessa todettiin verenpainetaudin olevan yleisempi miehillä, matalammin koulutetuilla, lihavilla. Tauti jäi useammin tunnistamatta miehillä. Tunnistamatta ja hoitamatta se puolestaan jäi tupakoivilla, mutta myös näennäisesti matalan riskin henkilöillä eli normaalipainoisilla ja runsaasti liikkuvilla.

Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että vastaanotolla normaali, mutta kotimittauksissa kohonneeksi määritetty verenpaine, eli piilevä verenpainetauti, johti todennäköisemmin verenpainetaudin kehittymiseen kuin valkotakkiverenpaine, jossa henkilöllä on verenpaine koholla lääkärin vastaanotolla, mutta normaali kotioloissa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että kotiverenpainemittauksilla todettu verenpainetason nousu oli paremmin yhteydessä sydämen ja munuaisten vaurioihin, tarkemmin vasemman kammion liikakasvun ja munuaissairauden kehittymiseen.

Yhteenvetona voidaan todeta tutkimuksen korostavan kolmea asiaa. Ensinnäkin, verenpainetason arviointi on tärkeää toteuttaa tasapuolisesti kaikille. Toiseksi, se tulisi ensisijaisesti tehdä kotiverenpainemittauksilla, jotka ovat paremmin yhteydessä kohonneen verenpaineen aiheuttamiin vaurioihin. Kolmanneksi, koska kotiverenpainemittauksilla kyetään tunnistamaan piilevä verenpainetauti, voidaan niillä tunnistaa riski verenpainetaudin kehittymiselle aikaisemmin ja laatia suunnitelma kohonneen verenpaineen seuraamiseksi ja hoitamiseksi varhaisemmin. Näin voidaan kenties ehkäistä verenpainetaudin kehittymistä ja sen aiheuttamia sydän- ja munuaisvaurioita.