Väitös (Suomen historia): FM Piia Vuorinen
Aika
24.11.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Piia Vuorinen esittää väitöskirjansa ”Valtiolle vaaralliset naiset – Valtiollinen poliisi, valvonnan arki ja sukupuoli Suomessa 1919–1944” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aleksi Mainio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Etsivä keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi -nimisestä valtiollisesta poliisista kehittyi merkittävä kontrollipolitiikan toteuttaja vuosien 1919–1944 välisessä Suomessa. Kontrollin kohdentuminen lähes yksinomaan kommunisteiksi tiedettyjä ja sellaisiksi epäiltyjä henkilöitä kohtaan on kiistämätön osa aikakauden historiaa.
Tutkimuksessa tätä historiakuvaamme vahvasti piirrettyä kertomusta lähestytään uudesta näkökulmasta. Minkälaista kontrolli oli valvonnan arjen tasolla ja miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti epäillyksi päätymiseen, heihin suhtautumiseen sekä kontrollin soveltamiseen? Tutkimuksen lopputuloksena on monisävyinen kuva maan sisäisestä turvallisuudesta vastanneesta valtiollisesta poliisista sekä aikakauden poliittista hegemoniaa ja vallitsevaa naisihannetta vastaan asettuneista naisista. Vaikka valtiollinen poliisi toimi toisinaan lain rajaviivoilla, kontrolli ei kaikissa tilanteissa edustanut valtio- ja maanpetosrikoksista epäillyille naisille yksipuolista vallanalaisuutta. Toisinaan naiset onnistuivat välttämään kontrollitoimet esimerkiksi valheellisen myöntyväisyyden ansiosta tai neuvottelemalla.
Naisten sukupuoli vaikutti ristiriitaisesti viranomaisen toimintaan. Suomalaisen kommunismin naisedustajat päätyivät valtiollisen poliisin huomioon siinä missä miehetkin. Vakoiluepäilyjen kohdalla naisten sukupuolen merkitys kuitenkin korostui, sillä puolustusvoimien henkilökunnan seurassa esiintyminen herätti epäilyt matalalla kynnyksellä. Käsitykset naisten poliittisesta epäpätevyydestä ja kyvykkyydestä elivät rinnakkain. Viranomainen saattoi käyttää paljon resursseja epämääräisten ilmiantojen selvittämiseen, mutta jättää kontrollitoimet väliin valtionvastaiseen toimintaan todistettavasti osallistuneiden naisten kohdalla heidän sukupuolensa perusteella.
Yleisellä tasolla tutkimus piirtää valtiollisen poliisin valvonnan arjesta kuvan, jota määrittivät laaja tiedonkeruu, suuri riippuvuus viraston henkilökuntaan kuulumattomien kansalaisten roolista tiedon tuottajina, tapauskohtaisuus ja tulkinnallisuus. Toisinaan kontrollin kohteiksi joutuivat ne, jotka vain sattuivat osumaan valtiollisen poliisin näköpiiriin.
Vallitseva maailmantilanne on osoittanut, että turvallisuus- ja tiedusteluteemat ovat edelleen ajankohtaisia.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Aleksi Mainio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Etsivä keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi -nimisestä valtiollisesta poliisista kehittyi merkittävä kontrollipolitiikan toteuttaja vuosien 1919–1944 välisessä Suomessa. Kontrollin kohdentuminen lähes yksinomaan kommunisteiksi tiedettyjä ja sellaisiksi epäiltyjä henkilöitä kohtaan on kiistämätön osa aikakauden historiaa.
Tutkimuksessa tätä historiakuvaamme vahvasti piirrettyä kertomusta lähestytään uudesta näkökulmasta. Minkälaista kontrolli oli valvonnan arjen tasolla ja miten naisepäiltyjen sukupuoli vaikutti epäillyksi päätymiseen, heihin suhtautumiseen sekä kontrollin soveltamiseen? Tutkimuksen lopputuloksena on monisävyinen kuva maan sisäisestä turvallisuudesta vastanneesta valtiollisesta poliisista sekä aikakauden poliittista hegemoniaa ja vallitsevaa naisihannetta vastaan asettuneista naisista. Vaikka valtiollinen poliisi toimi toisinaan lain rajaviivoilla, kontrolli ei kaikissa tilanteissa edustanut valtio- ja maanpetosrikoksista epäillyille naisille yksipuolista vallanalaisuutta. Toisinaan naiset onnistuivat välttämään kontrollitoimet esimerkiksi valheellisen myöntyväisyyden ansiosta tai neuvottelemalla.
Naisten sukupuoli vaikutti ristiriitaisesti viranomaisen toimintaan. Suomalaisen kommunismin naisedustajat päätyivät valtiollisen poliisin huomioon siinä missä miehetkin. Vakoiluepäilyjen kohdalla naisten sukupuolen merkitys kuitenkin korostui, sillä puolustusvoimien henkilökunnan seurassa esiintyminen herätti epäilyt matalalla kynnyksellä. Käsitykset naisten poliittisesta epäpätevyydestä ja kyvykkyydestä elivät rinnakkain. Viranomainen saattoi käyttää paljon resursseja epämääräisten ilmiantojen selvittämiseen, mutta jättää kontrollitoimet väliin valtionvastaiseen toimintaan todistettavasti osallistuneiden naisten kohdalla heidän sukupuolensa perusteella.
Yleisellä tasolla tutkimus piirtää valtiollisen poliisin valvonnan arjesta kuvan, jota määrittivät laaja tiedonkeruu, suuri riippuvuus viraston henkilökuntaan kuulumattomien kansalaisten roolista tiedon tuottajina, tapauskohtaisuus ja tulkinnallisuus. Toisinaan kontrollin kohteiksi joutuivat ne, jotka vain sattuivat osumaan valtiollisen poliisin näköpiiriin.
Vallitseva maailmantilanne on osoittanut, että turvallisuus- ja tiedusteluteemat ovat edelleen ajankohtaisia.
Viestintä