Väitös (taloustiede): KTM Eetu Kauria
Aika
25.6.2024 klo 12.00 - 16.00
KTM Eetu Kauria esittää väitöskirjansa ”Essays in Urban Economics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 25.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68380696203 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Prottoy Akbar (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kokoelmaväitöskirjassani tutkin kaupunkitaloustieteen ja asuntomarkkinoiden teemoja hyödyntäen korkeatasoisia mikroaineistoja, laadukkaita ekonometrisia menetelmiä sekä uskottavia koeasetelmia.
Ensimmäinen artikkeleista käsittelee Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamisen ennakointivaikutuksia Espoon ja Helsingin asuntomarkkinoihin. Asuntojen toteutuneita kauppahintoja lähellä pikaraitiotien pysäkkejä verrataan vastaaviin kohteisiin kauempana pysäkeistä. Tutkimuksen päätulos on, että 800 metrin etäisyydellä pysäkeistä sijaitsevien asuntojen kauppahinnat ovat 5 prosenttia korkeammat 5-6 vuotta ennen liikennöinnin aloitusta kuin kauempana pysäkeistä sijaitsevien asuntojen. Karkea arvio investoinnin vaikutuksesta koko olemassa olevaan asuntokantaan paljastaa sen tuomien hyötyjen olevan investoinnin kustannuksia suuremmat.
Toisessa artikkelissa tarkastellaan kuntaliitosten merkitystä maankäytölle. Mikrotason yksilöaineistojen avulla analysoidaan, miten Suomessa vuonna 2009 tehdyt kuntaliitokset vaikuttivat kaupunkirakenteen hajautumiseen, kun maankäyttöpäätökset siirtyivät isommille hallintoyksiköille. Liitostasolla reformilla ei ollut merkittävää vaikutusta uusien asuinrakennusten sijoittumiseen. Tarkemmassa analyysissa havaitaan kuitenkin, että pienissä liitoksen tehneissä kunnissa uudet asuinrakennukset rakennettiin 8-10 vuotta liitosten jälkeen keskimäärin merkittävästi lähemmäs liitoskunnan keskustaa.
Kolmannen artikkelin aiheena on rakentamisen laadun ja taloussuhdanteen välinen yhteys. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään yksityiskohtaisia aineistoja Suomessa vuosina 1980-2008 valmistuneista rakennuksista. Tutkimuksen päähavainto on, että rakennusajan rakennusaktiivisuuden laskulla ja rakennusten laadulla on merkittävä negatiivinen yhteys: matalasuhdanteessa rakennettujen rakennusten ylläpitokustannukset ovat korkeammat ja niihin kohdistuu suurempi korjaustarve kuin muun ajan rakennuskantaan. Havaitun rakennusten laadun huomataan välittyvän vähitellen myös asuntojen arvoon.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68380696203 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Prottoy Akbar (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kokoelmaväitöskirjassani tutkin kaupunkitaloustieteen ja asuntomarkkinoiden teemoja hyödyntäen korkeatasoisia mikroaineistoja, laadukkaita ekonometrisia menetelmiä sekä uskottavia koeasetelmia.
Ensimmäinen artikkeleista käsittelee Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamisen ennakointivaikutuksia Espoon ja Helsingin asuntomarkkinoihin. Asuntojen toteutuneita kauppahintoja lähellä pikaraitiotien pysäkkejä verrataan vastaaviin kohteisiin kauempana pysäkeistä. Tutkimuksen päätulos on, että 800 metrin etäisyydellä pysäkeistä sijaitsevien asuntojen kauppahinnat ovat 5 prosenttia korkeammat 5-6 vuotta ennen liikennöinnin aloitusta kuin kauempana pysäkeistä sijaitsevien asuntojen. Karkea arvio investoinnin vaikutuksesta koko olemassa olevaan asuntokantaan paljastaa sen tuomien hyötyjen olevan investoinnin kustannuksia suuremmat.
Toisessa artikkelissa tarkastellaan kuntaliitosten merkitystä maankäytölle. Mikrotason yksilöaineistojen avulla analysoidaan, miten Suomessa vuonna 2009 tehdyt kuntaliitokset vaikuttivat kaupunkirakenteen hajautumiseen, kun maankäyttöpäätökset siirtyivät isommille hallintoyksiköille. Liitostasolla reformilla ei ollut merkittävää vaikutusta uusien asuinrakennusten sijoittumiseen. Tarkemmassa analyysissa havaitaan kuitenkin, että pienissä liitoksen tehneissä kunnissa uudet asuinrakennukset rakennettiin 8-10 vuotta liitosten jälkeen keskimäärin merkittävästi lähemmäs liitoskunnan keskustaa.
Kolmannen artikkelin aiheena on rakentamisen laadun ja taloussuhdanteen välinen yhteys. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään yksityiskohtaisia aineistoja Suomessa vuosina 1980-2008 valmistuneista rakennuksista. Tutkimuksen päähavainto on, että rakennusajan rakennusaktiivisuuden laskulla ja rakennusten laadulla on merkittävä negatiivinen yhteys: matalasuhdanteessa rakennettujen rakennusten ylläpitokustannukset ovat korkeammat ja niihin kohdistuu suurempi korjaustarve kuin muun ajan rakennuskantaan. Havaitun rakennusten laadun huomataan välittyvän vähitellen myös asuntojen arvoon.
Viestintä