Väitös (yleinen kirjallisuustiede): FM Anna Vuorinne
Aika
25.11.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Anna Vuorinne esittää väitöskirjansa ”Understanding Abuse and Justice through Genres: Migration and Human Rights in Contemporary German Comics” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f1783dbe-f453-40f4-a684-ddd58b212d3a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Brett E. Sterling (Arkansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sarjakuvasta on muodostunut tärkeä areena, jolla käsitellään ihmisyyttä ja oikeuksia. Viime vuosina erityisesti siirtolaisiin ja pakolaisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat nousseet keskeiseksi aiheeksi.
Anna Vuorinne tarkastelee väitöskirjassaan sarjakuvan tapoja kuvata siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia. Tutkimus tarkentuu siihen, mitä genrejä eli kertomisen ja esittämisen lajeja siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen keskittyvässä sarjakuvassa suositaan. Aineisto koostuu Saksassa 2010-luvulla julkaistuista sarjakuvateoksista.
Vuorinne osoittaa, että siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevä sarjakuva on vahvasti kiinni vakiintuneissa kerronnan ja ilmaisun konventioissa. Sarjakuvat merkityksellistävät siirtolaisten oikeuksien loukkaamista ja toteutumista hyödyntämällä lajeja, jotka kietoutuvat tiiviisti moderniin länsimaiseen ihmisoikeusajatteluun.
Sarjakuvien suosimiin lajeihin lukeutuvat esimerkiksi elämäkerta, melodraama ja todistajankertomus. Näiden avulla sarjakuvat sekä toisintavat että kyseenalaistavat vallitsevia ihmisoikeuskäsityksiä ja -käytäntöjä. Siirtolaisten oikeudet hahmottuvat sarjakuvissa esimerkiksi ruumiillisen kärsimyksen esitysten ja yksilökeskeisen kerronnan kautta.
Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka sarjakuva osallistuu neuvotteluihin siirtolaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisten välisiä velvollisuuksia koskevista näkemyksistä. Erityistä painoa tutkimus antaa lajien roolille, joka on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi tutkimus laajentaa sarjakuvatutkimuksen kielellistä ja maantieteellistä näkökulmaa, joka on tyypillisesti keskittynyt angloamerikkalaiseen, ranskalais-belgialaiseen ja japanilaiseen sarjakuvaan.
Vuorinteen tutkimus antaa välineitä ymmärtää ihmisoikeus- ja siirtolaisuuskäsitysten kulttuurista muovautumista myös laajemmin. Se tarjoaa keinoja hahmottaa, kuinka siirtolaisuuteen ja pakkomuuttoon liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä tehdään näkyviksi kertomusten ja visuaalisten esitysten keinoin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f1783dbe-f453-40f4-a684-ddd58b212d3a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Brett E. Sterling (Arkansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuustiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sarjakuvasta on muodostunut tärkeä areena, jolla käsitellään ihmisyyttä ja oikeuksia. Viime vuosina erityisesti siirtolaisiin ja pakolaisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat nousseet keskeiseksi aiheeksi.
Anna Vuorinne tarkastelee väitöskirjassaan sarjakuvan tapoja kuvata siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia. Tutkimus tarkentuu siihen, mitä genrejä eli kertomisen ja esittämisen lajeja siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen keskittyvässä sarjakuvassa suositaan. Aineisto koostuu Saksassa 2010-luvulla julkaistuista sarjakuvateoksista.
Vuorinne osoittaa, että siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevä sarjakuva on vahvasti kiinni vakiintuneissa kerronnan ja ilmaisun konventioissa. Sarjakuvat merkityksellistävät siirtolaisten oikeuksien loukkaamista ja toteutumista hyödyntämällä lajeja, jotka kietoutuvat tiiviisti moderniin länsimaiseen ihmisoikeusajatteluun.
Sarjakuvien suosimiin lajeihin lukeutuvat esimerkiksi elämäkerta, melodraama ja todistajankertomus. Näiden avulla sarjakuvat sekä toisintavat että kyseenalaistavat vallitsevia ihmisoikeuskäsityksiä ja -käytäntöjä. Siirtolaisten oikeudet hahmottuvat sarjakuvissa esimerkiksi ruumiillisen kärsimyksen esitysten ja yksilökeskeisen kerronnan kautta.
Väitöskirja tuottaa uutta tietoa siitä, kuinka sarjakuva osallistuu neuvotteluihin siirtolaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisten välisiä velvollisuuksia koskevista näkemyksistä. Erityistä painoa tutkimus antaa lajien roolille, joka on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi tutkimus laajentaa sarjakuvatutkimuksen kielellistä ja maantieteellistä näkökulmaa, joka on tyypillisesti keskittynyt angloamerikkalaiseen, ranskalais-belgialaiseen ja japanilaiseen sarjakuvaan.
Vuorinteen tutkimus antaa välineitä ymmärtää ihmisoikeus- ja siirtolaisuuskäsitysten kulttuurista muovautumista myös laajemmin. Se tarjoaa keinoja hahmottaa, kuinka siirtolaisuuteen ja pakkomuuttoon liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä tehdään näkyviksi kertomusten ja visuaalisten esitysten keinoin.
Viestintä