Kahdeksan hakijaa yhtä tutkijankoulutuspestiä kohden
Yhteensä 802 tohtoriksi tähtäävää haki tarjolla olleita noin sataa yliopiston rahoittamaa tutkijankoulutuspaikkaa.
Turun kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman yliopiston maksamiin positioihin haki 95 tohtoriksi tähtäävää, heistä 50 ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia. Eri pituisia työsuhteita myönnettiin yhteensä 13, yhden niistä sai Sini Laari (vas.). Tohtoriohjelman johtajan Aino Halinen-Kailan mukaan Laarin tutkimusaihe osuu hienosti kauppakorkean tutkimuksen vahvuusalueisiin: yritysten yhteistyöverkostoihin ja vastuulliseen liiketoimintaan.
Turun yliopiston tutkijakoulu on uudistanut vahvasti toimintaansa kuluvan vuoden aikana. Tutkijakouluun perustettiin kesäkuussa 2013 yhteensä 16 tohtoriohjelmaa, ja jokainen yliopiston noin 1800 tohtorikoulutettavasta kuuluu yhteen niistä.
Syksystä 2013 alkaen tohtorikoulutettavaksi Turun yliopistoon haetaan tohtoriohjelmien kautta. Koulutuspaikkaa haki 861 henkilöä, ja 59:ttä lukuun ottamatta muut hakivat myös palkallista tutkijakoulutettavan pestiä.
Tutkijakoulukoordinaattori Eeva Sievi korostaa, että kaikille tohtorikoulutettaville on tarjolla yhtäläinen tuki ja ohjaus, mutta joukosta 200:lle myös yliopiston maksama tutkijakoulutettavan työsuhde.
Jatkossa vuosittain hakuun noin 50 paikkaa
– Tutkin yritysten ympäristövalvontaa ja –yhteistyötä toimitusketjuissa ja sitä, miten ne vaikuttavat yrityksen suorituskykyyn. Tarkastelen asiaa esimerkiksi tuloksen sekä toimintavarmuuden kautta. Saamani paikka takaa sen, että voin nyt keskittyä täysipainoisesti tutkimuksen tekoon, Laari sanoo.
Kolmannes hakemuksista ulkomailta
Sievi iloitsee erityisesti siitä, että tutkijakoulupaikat herättivät kiinnostusta myös kansainvälisesti. Hieman yli kolmannes hakijoista oli ulkomaalaisia, vaikka hakuaikataulu olikin ulkomaalaisia ajatellen hankala. Monet ohjelmat kun edellyttivät, että hakijalla on jo ohjaaja Turun yliopistossa, kaikki halukkaat eivät sellaista ennättäneet löytää.
Järjestelmä johtaa parempaan laatuun
Halinen-Kaila tunnustaa, että kuluvan vuoden aikana toteutettu tohtoriohjelmien uudistus pani myös tiedekunnat ja tohtorikouluista vastuulliset toden teolla töihin. Vaikka kauppakorkeakoululla oli edelliselläkin kaudella hyvin toimiva tohtoriohjelma, moni asia arvioitiin nyt uudelleen.
– Se oli hyvä kehitysprosessi, joka osoitti myös, että Turun yliopistossa tohtorikoulutus otetaan tosissaan ja sitä halutaan arvioida ja kehittää. Se oli myös työläs prosessi, jonka onnistumisen kannalta oli ratkaisevaa, että rehtori päätti osoittaa tälle rahoitusta. Jos tutkijakoulutettavan paikkoja olisi ollut tarjolla vain muutama, ei niin mittavassa työssä olisi ollut mieltä, Halinen-Kaila sanoo.
Hän kokee nykyisen mallin vastuuttavan yliopistoja tehokkaammin kuin vanha malli. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkijakoulumallissa määriteltiin valtakunnallisella tasolla kunkin tieteenalan positioiden määrä, joista sitten kilpailtiin kansallisesti. Nyt niin Turun yliopisto kuin muutkin yliopistot joutuvat miettimään tohtorikoulutuksen prioriteetit ja resursoinnin omassa organisaatiossaan ja päättämään muun muassa koulutusalojen strategisten merkitysten pohjalta, missä positioita avataan.
Erja Hyytiäinen