Väitöstutkija tunnisti uusia kantasolugeenejä (Väitös FM Nelly Rahkonen, 13.9.2013)
Filosofian maisteri Nelly Rahkonen etsi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessaan ihmisen alkion kantasoluille ominaisia geenejä. Hän keskittyi tarkemmin kahden geenin tutkimiseen. Molemmat osoittautuivat välttämättömiksi varhaisten kantasolujen toiminnalle ja toinen liittyy tiettyihin syöpiin.
Turun yliopisto tiedottaa 5.9.2013
Varhaiskehityksen aikaiset alkion kantasolut pystyvät jakaantumaan rajattomasti sekä erilaistumaan kaikiksi aikuisessa yksilössä esiintyviksi solutyypeiksi. Kantasoluista odotetaan uusia hoitomuotoja eri sairauksiin.
– Näiden ainutlaatuisten ominaisuuksiensa ansiosta kantasoluista on kaavailtu uusia hoitomuotoja eri sairauksiin. Kantasolujen avaamia mahdollisuuksia esimerkiksi solukorvaushoitoihin tutkitaan paljon, Rahkonen sanoo.
Perustutkimuksen tuottama tieto on ensiarvoisen tärkeää, sillä kantasoluista odotetaan uusia hoitomuotoja eri sairauksiin. Kantasolujen ominaisuudet ja molekyylitason mekanismit tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.
Uusia kantasolujen toiminalle välttämättömiä tekijöitä tunnistettu
Kantasoluviljelmien kromosomimuutosten mittaamiseen löytyi nopeampi ja halvempi keino
Kantasolusovellusten käyttöönottoa vaikeuttaa muun muassa soluihin pitkäaikaisen soluviljelyn seurauksena syntyvät kromosomimuutokset. Ne muuttavat kantasolujen ominaisuuksia ja aiheuttavat soluille syöpäsolujen kaltaisia piirteitä. Kyseisten muutosten vuoksi kantasoluviljelmiä tulee tutkia tasaisin väliajoin, jotta varmistetaan solujen olevan normaaleja.
Väitöstutkimustaan varten Rahkonen testasi teknologiayritys PerkinElmerin kanssa, voidaanko KaryoLite BoBsTM -menetelmää käyttää kantasoluviljelmien kromosomimuutosten mittaamiseen. Aiemmin kyseistä menetelmää on käytetty prenataalidiagnostiikassa eli syntymää edeltävässä diagnostiikassa.
– KaryoLite BoBsTM todettiin käyttökelpoiseksi myös soluviljelmien testauksessa ja sen todettiin auttavan soluviljelmien rutiininomaista analysointia. Menetelmän käyttö lyhentää nykytapoihin verrattuna analyysiin kuluvaa aikaa useilla päivillä sekä vähentää kustannuksia, Rahkonen sanoo.
Rahkonen teki tutkimustaan osana professori Riitta Lahesmaan ihmisen alkion kantasoluja tutkivassa ryhmässä Turun biotekniikan keskuksessa. Tutkimuksen tulokset tuovat lisää tietoa monimutkaiseen molekyyliverkostoon, joka vastaa kantasolujen ominaisuuksista. Tulokset ovat tärkeitä myös kehitys- ja syöpäbiologian aloilla.
****
Perjantaina 13. syyskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (BioCity, Mauno Koivisto -keskuksen auditorio, Tykistökatu 6) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Nelly Johanna Rahkosen väitöskirja ”Regulation of self-renewal and detection of karyotypic changes of pluripotent human embryonic stem cells” (Pluripotenttien ihmisen alkion kantasolujen uusiutumiskyvyn säätely ja karyotyypin muutosten määrittäminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Francis Stewart Dresdenin teknillisestä yliopistosta Saksasta ja kustoksena professori Riitta Lahesmaa.
FM Nelly Rahkonen on syntynyt vuonna 1982 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Turun lyseon lukiosta. Rahkonen on valmistunut insinööriksi (AMK) 2005 Turun ammattikorkeakoulusta ja filosofian maisteriksi 2009 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan.