Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä kehitti uusia malleja Auringon hiukkassäteilyn arviointiin (Väitös: FM Osku Raukunen, 28.6.2021, fysiikka)

Auringon suurienergiaiset hiukkaset vahingoittavat teknisiä järjestelmiä avaruudessa ja voivat aiheuttaa vakavan säteilyvaaran astronauteille. FM Osku Raukunen tutki pitkien havaintosarjojen avulla Auringon hiukkaspurkausten esiintymistä ja ominaisuuksia, vertaillen erityisesti Auringon kahta viimeisintä aktiivisuusjaksoa. Tutkimuksessa kehitettyjä hiukkassäteilymalleja voidaan hyödyntää avaruuslaitteiden suunnittelussa.

Isotoopeista supermantereisiin – väittelijä mallinsi Etelä-Suomen kallioperän kehitystä (Väitös: FM Jaakko Kara, 23.6.2021, Geologia ja mineralogia)

Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
 

Väittelijä kehitti uusia keinoja verkossa paikantamiseen (Väitös: FM Anni Hakanen, 18.6.2021, matematiikka)

FM Anni Hakanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, miten verkkomaisissa rakenteissa useiden kohteiden samanaikaista paikannusta voidaan tehdä etäisyyksien avulla. Hakasen kehittämiä uusia paikannuskeinoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi robottien ohjaamisessa tai tunkeilijoiden jäljittämisessä tietoverkoissa. 
 

Yksilölliset tunnekokemukset oppimistilanteessa ovat tilannesidonnaisia ja yhteydessä toisiinsa (Väitös: KM Tarja Pietarinen, 22.6.2021, kasvatustiede)

Opiskelijoiden yksilölliset tunnekokemukset ovat sidoksissa paitsi opiskelijaryhmään ja oppimissuoritukseen myös opettajan tunnekokemuksiin sekä toimintaan luokkahuoneessa. Tunnekokemuksien moninaisuus paljastuu kasvatustieteiden maisteri Tarja Pietarisen Turun yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessa. Pietarisen mukaan tunnekokemukset myös muuttuvat oppimistilanteen kuluessa.

Mittausten simulointi tuo uusia näkökulmia kvanttiteorian perusteiden tutkimukseen (Väitös: FM Leevi Leppäjärvi, 17.6.2021, teoreettinen fysiikka)

Kvanttifysiikan teoreettisiin mahdollisuuksiin ja mahdottomuuksiin keskittyvä kvanttiteorian perusteiden tutkimus pyrkii selittämään kvanttifysiikan oudoimpia havaintoja ja ilmiöitä. Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa FM Leevi Leppäjärvi tuo esille uusia tekniikoita selittämään näitä ilmiöitä kvanttimittausten osalta. 

Tulevaisuustieto parantaa kunnallista päätöksentekoa (Väitös: FM Hanna Heino, 17.6.2021, ihmismaantiede)

Epävarmuus tulevaisuuden uhkatekijöistä ja uusista mahdollisuuksista tekee tulevaisuudesta yhä tärkeämmän hallinnan kohteen. Suomessa yhä useammilla julkisilla organisaatioilla, kuten kunnilla, on tavoitteena hallita tulevaisuuttaan. Usein organisaatioilla on kuitenkin puutteelliset kyvyt tai resurssit luoda tietoa tulevaisuudesta tai ottaa mahdollisia tulevaisuuksia huomioon päätöksenteossa. 

Varhaiskasvatusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus ja oppiminen mahdollistuvat leikissä (Väitös: KM Outi Arvola, 23.6.2021, kasvatustiede)

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Voiko rintasyövän leviämistä arvioida tekoälyn avulla? (Väitös: LL Vilma Madekivi, 11.6.2021, kliininen syöpätautioppi)

Kun rintasyöpä todetaan, on tärkeää määrittää syöpäkasvaimen leviämisen laajuus rinnassa, kainalon imusolmukkeissa ja muualla elimistössä. LL Vilma Madekiven väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rintasyövän paikallista levinneisyyttä voidaan arvioida ilman laajoja kirurgisia toimenpiteitä. Tekoälyyn pohjautuva ennustemalli antoi tutkimuksessa lupaavia tuloksia.