Väitös

Syanobakteerit tulevaisuuden tuotto-organismeina? Hiilivetyjen tuottotehokkuutta voidaan parantaa oikeanlaisilla geneettisillä työkaluilla (Väitös: M.Sc. Verónica Carbonell González, 29.3.2019, molekulaarinen kasvibiologia)

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa. 

Hoitotyön johtajalla on merkittävä rooli sairaanhoitajan eettisen osaamisen tukemisessa (Väitös: TtM Tarja Poikkeus, 29.3.2019, hoitotiede)

Sairaanhoitajien eettinen osaaminen on tärkeä osa ammattitaitoa ja perusedellytys hyvälle hoitotyön laadulle. TtM Tarja Poikkeuksen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyön johtajien organisatorinen ja yksilöllinen tuki parantavat sairaanhoitajien eettistä osaamista. Tämä puolestaan edistää hoitajien eettistä turvallisuutta ja työtyytyväisyyttä.

Toiminnallisilla riippuvuuksilla ja päihderiippuvuuksilla on erilainen neurobiologia (Väitös: LL Joonas Majuri, 15.3.2019, neurologia)

Toiminnalliset riippuvuudet eroavat toisistaan aivojen hermovälittäjäaineiden ilmentymisen osalta. LL Joonas Majurin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljasti, että kaksi toiminnallista riippuvuutta, rahapeliriippuvuus ja ahmintahäiriö, ovat paitsi keskinäiseltä neurobiologialtaan erilaisia, ne myös eroavat päihderiippuvuuksista. 

Wellness-brändäys on optimaalisen itsen rakentamista ja sen viestimistä muille (Väitös: KTM Miia Grénman, 15.3.2019, markkinointi)

Miia Grénman tarkastelee väitöskirjassaan wellness-kulutusta ja -elämäntyyliä kulutuksen ja brändäyksen viitekehyksessä. Tutkimuksen mukaan wellness on kehittynyt kokonaisvaltaiseksi ja positiiviseksi mielikuvaksi terveydestä sekä aktiiviseksi toiminnaksi, jossa korostuvat yksilön vastuu hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyden ylläpitämisessä.

Kieli- ja kulttuurierot lääkärin ja potilaan välillä vaikuttavat vastaanottovuorovaikutuksen yksityiskohtiin (Väitös: FM Jenny Paananen, 15.3.2019, suomen kieli)

Kun lääkärillä ja potilaalla on eri äidinkieli ja erilainen kulttuurinen tausta, yhteisymmärrystä pyritään turvaamaan erilaisin kielellisin ja kehollisin keinoin. Puhetta selkeytetään ja havainnollistetaan eleillä ja ymmärtämistä varmistetaan selittämällä. Samaan aikaan kieli- ja kulttuurieroihin suhtaudutaan kuitenkin arkaluonteisina asioina: ymmärrysongelmia ei mielellään nosteta esiin, jotta keskustelukumppani ei joutuisi kasvoja uhkaavaan tilanteeseen.

Uusia keinoja insuliiniresistenssin tunnistamiseen ja torjuntaan (Väitös: FM Miikka-Juhani Honka, 9.3.2019, sisätautioppi)

Insuliiniresistenssi on kasvava ongelma lähes kaikkialla maailmassa. FM Miikka-Juhani Honka selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan insuliiniresistenssin taustalla vaikuttavia perinnöllisiä riskitekijöitä ja resistenssin ilmenemistä kudostasolla. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin uusia paastoverinäytteisiin perustuvia indeksejä insuliiniresistenssin tunnistamiseen ja selvitettiin, kuinka tilaa vastaan voidaan taistella voimaharjoittelun avulla.

Biologi tutkii 1000–1900-lukujen ruokavaliota ja kaupankäyntiä arkeologisen aineiston avulla (Väitös: FM Mia Lempiäinen-Avci, 16.3.2019, biologia)

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.