Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Monikielinen teksti haastaa karibialaisen kirjallisuuden suomentajan luoviin ratkaisuihin (Väitös: FM Laura Ekberg, 24.1.2020, englannin kieli)

Monikielisyys on keskeinen osa karibialaista kaunokirjallisuutta. FM Laura Ekberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten suomentaja ratkaisee monikielisen kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteita. Tutkimuksen mukaan suomentajat näkevät haasteet positiivisena mahdollisuutena omiin luoviin ratkaisuihin.

Sosiaalisesti aktiiviset lapset saavat kavereita – hyvä käytös ei välttämättä ole avuksi (Väitös: MA Yili Wang, 17.1.2020, kasvatustiede)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Työnseisaukset kollektiivisten työehtojen sopimistarkoituksessa ovat työtaisteluoikeuden ydinaluetta (Väitös: OTM Johannes Lamminen, 18.1.2020, työoikeus)

Suomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Jyrkkää herätyskristillisyyttä vastaan taisteleminen vaikutti merkittävästi Runebergin ajattelun kehitykseen (Väitös: VTM, TM Ville Niittynen 18.1.2020, poliittinen historia)

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.

Suomalaisten ja korealaisten nuorten kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia verrattuna muihin OECD-maihin (Väitös: MA Junghyun Yoon, 17.1.2020, kasvatustiede)

PISA-tutkimusten mallioppilaiden, suomalaisten ja korealaisten nuorten, kokemukset kouluelämän laadusta ovat heikompia kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Junghyun Yoonin väitöstutkimuksessa esitetään, että oppilaiden vertaissuhteet ja suhteet opettajiin muodostavat keskeisen osan heidän kouluelämän laatua koskevista näkemyksistään ja kokemuksistaan. 

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla. Väittelijä selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa (Väitös: FM Heta Lähdesmäki, 18.1.2020, kulttuurihistoria)

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

Unissa koetut tunteet voivat auttaa ymmärtämään unennäön tarkoitusta (Väitös: MSc Pilleriin Sikka, 18.1.2020, psykologia)

Suurin osa ihmisistä näkee unia joka yö. Unikokemuksiin liittyy monenlaisia tunnetiloja ahdistavasta pelosta, kun joku ajaa meitä takaa unessa, voimakkaaseen iloon, kun voimme lentää taivaalla kuin lintu. Miksi ylipäätään näemme unia ja miksi niihin liittyy tällaisia tunnetiloja? Näihin sekä tutkijoita että tavallisia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin etsi vastauksia Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Pilleriin Sikka. Hän tutki unissa esiintyvien tunteiden yleisyyttä, luonnetta, hermostollisia vastineita ja sitä, miten unessa koetut tunteet liittyvät hyvinvointiin. 

Korkeakoulutettujen lapsilla vähemmän huolta tulevista elämänpoluistaan (Väitös: KM Jenni Tikkanen, 11.1.2020, kasvatustiede)

KM Jenni Tikkanen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten viime vuosikymmenten huomattavat yhteiskunnalliset muutokset yhdessä perinteisten sosiaalisten rakenteiden jatkuvan merkityksen kanssa heijastuvat koulutuksen kenttään ja siten nuorten elämänkulkujen rakentamisen reunaehtoihin. Tutkimuksessa aihetta lähestytään koulutusjärjestelmien, koulujen, perheiden ja yksilöiden näkökulmista.

Kunniaan liittyvä väkivalta jää helposti oikeuden katvealueelle (Väitös: OTM Tuuli Hong, 11.1.2020, oikeustiede)

Vaikka kunniaan liittyvä väkivalta on useimmiten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, eivät olemassa olevat naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet tavoita riittävästi kunniaan liittyvän väkivallan uhria. Sama koskee väkivallan rikosoikeudellista käsittelyä. Suurimmat haasteet aiheutuvat väkivallan yhteisöllisestä luonteesta, selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.