Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uutta tietoa naissukuhormonien ja suun bakteeritulehdusten yhteydestä (Väitös: DDS, MSc Dareen Fteita, 4.4.2020, parodontologia)

Prevotella intermedia -ryhmään kuuluvia anaerobisia bakteereita esiintyy ihmisillä pääasiassa suuontelossa. Niille on ominaista kyky hyödyntää kasvussaan naissukupuolihormoneja estrogeenia ja progesteronia. Turun yliopistossa väittelevä DDS, MSc Dareen Fteita selvitti, miten naissukuhormoni estradioli vaikuttaa näiden bakteerien kasvuun ja taudinaiheuttamiskykyyn.

Toimintaympäristön muuttuessa yrittäjän mielikuvat mahdollisuuksista määrittävät yrityksen suunnan (Väitös: KTM Eini Haaja, 3.4.2020, kansainvälinen liiketoiminta)

Väitöstutkimuksen mukaan pk-yritysten kansainvälistymisratkaisut eivät perustu objektiiviseen analyysiin maailman tilasta, vaan yrittäjien ja johtajien henkilökohtaisiin mielikuviin siitä mikä itselle ja omalle yritykselle on parasta. KTM Eini Haaja selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten meriteollisuuden pk-yrityksissä tunnistetaan yhteisen kansainvälistymisen mahdollisuuksia.

Elinikäisen oppimisen politiikassa määritellään käsitys vaadittavasta kansalaisuudesta (Väitös: KM Heikki Kinnari, 28.3.2020, aikuiskasvatustiede)

KM Heikki Kinnari osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, etteivät elinikäisen oppimisen ratkaistavaksi osoitetut ongelmat ole vuosikymmenten saatossa juuri muuttuneet. Sen sijaan ehdotetut ratkaisukeinot ja elinikäisen oppimisen politiikan rakentama käsitys ihmisestä ovat muuttuneet merkittävästi.

Liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei löytynyt yhteyttä alle kouluikäisillä lapsilla (Väitös: LitM Tanja Matarma, 13.3.2020, lastentautioppi)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä. Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. LitM Tanja Matarman väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa alle kouluikäisten lasten liikunnan määrästä ja motoristen taitojen hallinnasta.

Sekuriini ja siihen liittyvät proteiinit ennustavat rintasyöpäpotilaan selviytymistä (Väitös: EL Heli Repo, 13.3.2020, patologia)

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.

Perinnölliset geenivirheet ANO7-geenissä altistavat aggressiiviselle eturauhassyövälle (Väitös: FM Elina Kaikkonen, 13.3.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Sokeat näkevät ja näkevät eivät: primaarin näköaivokuoren toiminta on välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle (Väitös: Mikko Hurme, 7.3.2020, psykologia)

PsM Mikko Hurme havaitsi tutkimuksissaan primaarin näköaivokuoren toiminnan olevan välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle. Löydös haastaa aiemmat tutkimukset, joissa potilaiden, joilla on näköaivokuoren vauriosta johtuva sokeus, on havaittu pystyvän käsittelemään tiedostamattomasti heille esitettyä visuaalisia ärsykkeitä. Tiedostamaton näkeminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei koe näkevänsä, mutta pystyy silti käyttämään silmien kautta tulevaa tietoa käyttäytymisensä ohjaamisessa.

Sudenkorentolajien häviämiseen vaikuttavat lajin levinneisyys, erikoistumisaste ja ympäristön laatu (Väitös: Esa Korkeamäki, 6.3.2020, biologia)

Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.