Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.
Äidit vaikuttavat jälkeläistensä kehitykseen monin tavoin, muun muassa siirtämällä varhaiskehityksen aikana muniin ja alkioihin hormoneja, jotka vaikuttavat jälkeläisten kehitykseen ja kasvuun. Tutkimuksessa havaittiin eri lintulajien välillä satakertaisia eroja äidiltä siirtyvissä kilpirauhashormoneissa. Äidiltä saadut hormonitasot olivat korkeimmat muuttolinnuilla ja pesäjättöisillä linnuilla kuten kanalinnuilla.
Varpuspöllö pesii, laulaa ja saalistaa ensisijaisesti varttuneissa metsissä, kertoo MSc Daniele Baronin tuore väitöstutkimus. Parhaiten varpuspöllö viihtyy kuusivaltaisilla varttuneilla metsäalueilla, joiden säilyttäminen olisi tärkeää lajin suojelemiseksi.
Dosentti Timo Vuorisalo on keskeisenä asiantuntijana mukana Ylen Legendaariset lintututkijat -audiosarjassa. Sarjassa tutustutaan 16 lintututkijaan, heidän persooniinsa ja merkityksiinsä suomalaisen lintututkimuksen saralla. – Henkilösarjassa esitellään mitä kummallisimpia persoonia aina 1800-luvun punkhenkisistä tutkijoista lähtien. Mutta aina arvostavaan ja kunnioittavaan sävyyn, dosentti Timo Vuorisalo sanoo.
Sää vaikuttaa pikkulintujen pesimämenestykseen. Kylmässä ja sateisessa säässä poikasille tulee kylmä ja hyönteisravintoa on huonosti saatavilla. Turun yliopiston poikkeuksellisen laajaan tutkimusaineistoon perustuvan uuden tutkimuksen mukaan säätila voi vaikuttaa poikastuottoon kuitenkin jo paljon ennen pesintää ja kaukana pesimäalueista.
Laihdutukseen käytetty kemikaali DNP vedettiin markkinoilta 1930-luvulla äkillisten myrkytystapausten vuoksi. Sen laiton käyttö on kuitenkin yleistynyt viime vuosina. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin elinikäisen DNP-altistuksen vaikutusta lintumallilla. Tutkijat havaitsivat, että DNP:n käyttö lyhensi seeprapeippojen elinikää 20 prosenttia, vaikka suoria myrkytysvaikutuksia ei esiintynytkään.
Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyyksiä kohti pohjoista. Lajien liikkuminen ei ole itsestään selvää, sillä esimerkiksi ihmisen maankäyttö voi rajoittaa sopivien elinympäristöjen määrää. Tuoreen tutkimuksen mukaan suojelualueverkosto edistää talvehtivien vesilintujen sopeutumista ilmastonmuutokseen edesauttamalla niiden levittäytymistä kohti pohjoista.
MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.
Suurteos Suomen lintutiede 1828–1974 julkistetaan yleisötilaisuudessa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa perjantaina 25.9.2020 klo 16.30–19.00. Tilaisuus on yleisölle avoin, mutta edellyttää ilmoittautumista. Julkistustilaisuutta voi myös seurata suorana videolähetyksenä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravinnon määrä vaikuttaa merkittävästi marjoja ja siemeniä syövien lintujen syysmuuton ja kevätmuuton ajoittumiseen. Tämän vuoden heikko puiden siemensato lähettänee siemensyöjät muutolle normaalia aikaisemmin, selviää Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.