Asiasana: luonnon monimuotoisuus

Tervetuloa tutustumaan "Madagaskar – Luonnon monimuotoisuuskeskus vaarassa" -näyttelyyn, joka on esillä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa. Näyttely valottaa Madagaskarin ainutlaatuista luontoa ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavia tekijöitä. Kasvihuoneissa sijaitsevat infotaulut tarjoavat syvällistä tietoa saaren biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden haavoittuvuudesta, erityisesti sitä uhkaavista haitallisista vieraslajeista, mutta myös saaren endeemisistä eli kotoperäisistä  lajeista. Näyttely on avoinna yleisölle kevään 2024 ajan.

Tutkijoiden tekemä geenilöytö osoitti, että lehtopöllön vaaleanharmaa väritys on yhteydessä elintoimintoihin, jotka auttavat pöllöä selviytymään kylmässä ympäristössä. Ilmaston lämmetessä tummanruskea höyhenpuku todennäköisesti yleistyy Suomessa ja muilla kylmillä alueilla elävillä lehtopöllöillä.

Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi. 

Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.

Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa. 

Turun yliopisto on saanut 3,3 miljoonan euron EU-rahoituksen tohtorinkoulutushankkeelle, joka vastaa ajankohtaiseen osaajapulaan kouluttamalla 25 väitöskirjatutkijaa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviltä aloilta.

Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.  

Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, mikä ajaa tieteellistä ja yhteiskunnallista kiinnostusta erilaisiin lajeihin maailmanlaajuisesti. Tulokset viittaavat siihen, että meiltä puuttuu tietoa yli puolesta maailman eliölajeista.

Uhanalainen apolloperhonen on monelle saariston asukkaalle ja kesämökkiläiselle tuttu ja odotettu näky kesällä pihapiirissä. Eniten apolloperhosia havaitaan yleensä lennossa heinäkuussa, mutta lajia voi nähdä lennossa kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun paahteiset päivät saivat perhoset kuitenkin poikkeuksellisesti liikkeelle jo kesäkuun puolessa välissä.