Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä.
Vastajulkaistu teos Hyönteisiä Suomen luonnossa pureutuu muutoksen kourissa olevaan hyönteismaailmaan. Teoksessa esitellään niin uusimpia tulokas- ja vieraslajejamme, kuin myös taantuneita hyönteisharvinaisuuksia. Taskukokoinen kirja sopii kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erilaiset hyönteissyöjät kilpailevat keskenään samasta ravinnosta. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat tekivät havainnon verratessaan samalla alueella Varsinais-Suomessa ruokailevia lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja. Nämä keskenään hyvin erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä kuten kärpäsiä, sääskiä ja muita kaksisiipisiä. Tulos nostaa katoavat hyönteiset uuteen valoon, sillä huomattava osa hyönteissyöjistä voikin olla suuremmassa vaarassa kuin aiemmin on ymmärretty.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet heikosti tunnettujen ja kaukaisten alueiden eläinlajistojen tutkimukseen. Tutkimusretkien tuloksena löytyy jatkuvasti eläinlajeja, joista ei tiedetä vielä mitään. Yksi uusimmista löydöksistä on Joker-näyttelijä Joaquin Phoenixin mukaan nimetty hämähäkkilaji.
Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.
Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvisi, että ahnaina saalistavat pienet tytönkorennot syövät kesän aikana satoja tuhansia hyönteisiä – yhden ainoan lammen alueella. Painon puolesta tämä vastaa vajaan kilon saalismassaa. Sudenkorentojen saaliiksi päätyy eniten erilaisia sääskiä, mutta myös runsaasti muita hyönteisiä.
FM Katariina Kangassalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kehitysaikaisten ravinto-olosuhteiden vaikutuksia merkittävän mehiläispesien tuholaisen, isovahakoisan (Galleria mellonella), immuniteettikykyyn ja muihin elinkiertopiirteisiin. Kangassalo havaitsi, että toukka-aikana koetuilla heikoilla ravinto-olosuhteilla on kauaskantoisia – jopa sukupolven yli ulottuvia – vaikutuksia tämän perhosten lahkoon kuuluvan hyönteisen ominaisuuksiin.