Tutkijat selvittivät eri sudenkorentolajien suolistobakteereita ja havaitsivat, että näiden hyönteisten bakteerikanta oli odotettua monimuotoisempi. Tutkimuksen avulla ymmärretään paremmin hyönteisten aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta, mikä voi auttaa esimerkiksi hyönteislajien suojelussa.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Brasilian rannikkosademetsät muodostavat yhden maapallon uhanalaisimmista ekosysteemeistä. Brasilialaisista, englantilaisista ja suomalaisista tutkijoista koostunut ryhmä selvitti mittavien kenttätutkimusten avulla alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Alueelta löytyi yksi maailman monimuotoisimmista pistiäislajistoista, joka koostuu suureksi osaksi tieteelle tuntemattomista lajeista. Uusi tutkimus helpottaa kriittisessä vaarassa olevien sademetsien suojelua tulevaisuudessa.
Perun Amazoniassa sijaitsevaa Allpahuayo-Mishanan luonnonsuojelualuetta on usein kutsuttu maailman lajirikkaimmaksi sademetsäksi. Alueelta on löydetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia lintulajeja. Turun yliopiston tutkijat ovat jo yli kahden vuosikymmenen ajan selvittäneet alueen hyönteislajiston monimuotoisuutta. Uusimmassa tutkimuksessa kuvattiin tieteelle tuntematon pistiäissuku, Capitojoppa.
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, miten glyfosaattia sisältävä rikkakasvintorjunta-aine Roundup vaikuttaa kimalaisten oppimiseen ja muistiin. Jo pieni kerta-annos heikensi kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää ja heikentää kimalaisten menestymistä.
Vastajulkaistu teos Hyönteisiä Suomen luonnossa pureutuu muutoksen kourissa olevaan hyönteismaailmaan. Teoksessa esitellään niin uusimpia tulokas- ja vieraslajejamme, kuin myös taantuneita hyönteisharvinaisuuksia. Taskukokoinen kirja sopii kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erilaiset hyönteissyöjät kilpailevat keskenään samasta ravinnosta. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat tekivät havainnon verratessaan samalla alueella Varsinais-Suomessa ruokailevia lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja. Nämä keskenään hyvin erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä kuten kärpäsiä, sääskiä ja muita kaksisiipisiä. Tulos nostaa katoavat hyönteiset uuteen valoon, sillä huomattava osa hyönteissyöjistä voikin olla suuremmassa vaarassa kuin aiemmin on ymmärretty.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet heikosti tunnettujen ja kaukaisten alueiden eläinlajistojen tutkimukseen. Tutkimusretkien tuloksena löytyy jatkuvasti eläinlajeja, joista ei tiedetä vielä mitään. Yksi uusimmista löydöksistä on Joker-näyttelijä Joaquin Phoenixin mukaan nimetty hämähäkkilaji.
Tiedelinja on Turun yliopiston yleisölle avoin tiedewebinaari. Tämän viikon lähetyksessä aiheena oli puutarha ja sen monimuotoisuus.
Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvisi, että ahnaina saalistavat pienet tytönkorennot syövät kesän aikana satoja tuhansia hyönteisiä – yhden ainoan lammen alueella. Painon puolesta tämä vastaa vajaan kilon saalismassaa. Sudenkorentojen saaliiksi päätyy eniten erilaisia sääskiä, mutta myös runsaasti muita hyönteisiä.