Okatytönkorento väijyy saalista

Tutkimus selvitti sudenkorentojen saaliin määrän – tehokkaat pedot kuluttavat pienelläkin alueella satoja tuhansia saalishyönteisiä

03.03.2020

Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvisi, että ahnaina saalistavat pienet tytönkorennot syövät kesän aikana satoja tuhansia hyönteisiä – yhden ainoan lammen alueella. Painon puolesta tämä vastaa vajaan kilon saalismassaa. Sudenkorentojen saaliiksi päätyy eniten erilaisia sääskiä, mutta myös runsaasti muita hyönteisiä. 

Kuka pitää kesän hyönteismäärät aisoissa? Tästä on kiistelty pitkään, mutta selkeä vastaus on jäänyt uupumaan, koska eri hyönteissyöjien kuluttamia saalismääriä on ollut vaikeaa seurata. Uusi tutkimus valaisee nyt runsaina esiintyvien sudenkorentojen roolia.

Ilmassa sinkoilevat tulitikun mittaiset tytönkorennot kuluttavat pienelläkin alueella satoja tuhansia saalisyksilöitä. Vaikka saalisyksilöitä kuoriutuu alueella jopa satakertaisesti tutkittujen sudenkorentolajien syömiin määriin nähden, on syöty määrä oleellinen koska samoja saalishyönteisiä verottavat monet muutkin pedot.

Tutkimuksen tulokset saatiin yhdistämällä monia tieteen menetelmiä uudella tavalla. Sudenkorentojen käyttämät saalislajit ja niiden suhteelliset runsaudet selvitettiin tytönkorentolajien ulosteista niin sanottua massaviivakoodausta käyttäen. 

– Korentomääriä selvitimme merkitsemällä sudenkorentoja numerosarjoilla niiden siipiin, vapauttamalla ja tekemällä uudelleen pyyntiä. Näin merkattujen ja merkkaamattomien sudenkorentojen runsauksista pystyttiin arvioimaan niiden kokonaismäärä alueella. Saalismäärät taas arvioitiin peittämällä tiettyjä aloja telttamaisilla kuoriutumispyydyksillä, ja laskemalla paljonko niihin kertyi hyönteisiä tiettyä pinta-alaa kohden, kertoo tutkimusta johtanut erikoistutkija Kari Kaunisto Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.

Surviaissääsket tytönkorentojen lempiruokaa

Sudenkorennot ovat hyönteismaailman huippupetoja, ja niiden on arvioitu säätelevän monien muiden hyönteislajien määriä. Tutkittuna ajanjaksona tytönkorennot söivät eniten surviaissääskiä. 

– Tutkimamme 12 hehtaarin kokoisella alueella neljä sudenkorentolajia söivät noin 900 grammaa saalismassaa, eli noin 700 000 keskikokoista sääskeä. Sääskikannoista saalistus verotti noin prosentin. Tätä määrää ei kuitenkaan pidä väheksyä, sillä tytönkorennot eivät suinkaan ole ainoita sääskien ja muiden saalishyönteisten syöjiä. Tutkimallamme alueella on valtava määrä muita petoja, mukaan lukien parikymmentä muutakin sudenkorentolajia lintujen ja lepakoiden rinnalla, kertoo hankkeen DNA-analyyseistä vastannut molekyyliekologian dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.

Sudenkorennot ovat aina kiehtoneet ihmistä, sillä ne ovat näyttäviä hyönteisiä ja tehokkaita petoja. Sudenkorennot ovat myös erityisessä vaarassa, koska ne ovat luonnon ekosysteemeissä huippupetoja.

– Suomen tavatuista 62 sudenkorentolajista keskityimme tässä neljään pienikokoiseen mutta paikallisesti runsaaseen tytönkorentolajiin, Vesterinen tarkentaa. 

Tutkimuslajeina olivat okatytönkorento (Enallagma cyathigerum), keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum), kuutytönkorento (Coenagrion lunulatum) sekä sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum).

Uutta tietoa luonnon ravintoverkkojen toiminnasta

Uuden tutkimuksen tulokset lisäävät merkittävällä tavalla ymmärrystämme luonnon ravintoverkkojen toiminnasta. Ravintoverkkojen toiminnan ymmärtäminen on erityisen tärkeää nyt, kun luonto köyhtyy kiihtyvällä nopeudella.

– Tutkimuksemme selvitti ensimmäistä kertaa hyönteismaailmassa tapahtuvan saalistuksen voimakkuutta suhteessa saalisyksilöiden määrään. Hyönteiskantojen romahdukset vähentävät sudenkorentojen ravinnon määrää, mutta tilanteen vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan ilman tarkkaa tietoa ravintoketjuista, kertoo Kaunisto.

Tutkimukseen osallistunut Ruotsin maatalousyliopiston professori Tomas Roslin kertoo olevansa todella innostunut tutkimuksen uudenlaisesta otteesta ja kiinnostavista tuloksista.

– Yhdistämällä useita menetelmiä tutkimus paljastaa saalistuksen kokonaisvaikutuksen luonnossa. Onnistumme kerralla paljastamaan sekä sudenkorentojen laajan saalisvalikoiman, että saalistuksen merkityksen yksittäisten saaliskantojen ja koko yhteisön tasolla, Roslin suitsuttaa. 

Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa kansainvälisessä tiedelehdessä Journal of Animal Ecology: Kaunisto K M, Roslin T, Forbes M R, Morrill A, Sääksjärvi I E, Puisto A I E, Lilley T M, Vesterinen E J. Threats from the air: damselfly predation on diverse prey taxa. https://doi.org/10.1111/1365-2656.13184

Kuvia medialle:

 

Lisätietoa:

Erikoistutkija Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, kkauni@utu.fi, Puh. 040-7401653

Dosentti Eero Vesterinen, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö, ejvest@utu.fi, Puh. 040-7402793

Luotu 03.03.2020 | Muokattu 03.03.2020