Saaristomeri-vaalipaneelissa perjantaina 24.3. pureudutaan Saaristomereen, sen biodiversiteettiin ja tulevan vaalikauden päätöksentekoon. Arcanumissa järjestettävä paneeli on kaikille avoin.
Porin yliopistokeskuksessa järjestetään keväällä 2023 luentosarja 1900-luvun sodista, niiden syistä sekä kulttuuriimme jättämistä jäljistä. Luentosarjaan sisältyy kolme kaikille avointa yleisöluentoa. Niistä ensimmäisen pitää 21.3.2023 kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.
Suomalaiset peilaavat omia Natoon liittyviä ajatuksiaan vahvemmin liittyen Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan sekä Venäjään, mutta myös suhteessa Eurooppaa, Yhdysvaltoihin sekä Ruotsiin. Tämä ilmenee eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle lähetetyistä kansalaisviesteistä, joiden sisältöä Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Särkkä ovat analysoineet.
Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Arvioidaan, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Valtaosalle potilaista tehdään leikkaus, ja erityisesti silloin, kun potilaan koko rinta on poistettava, leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski. LL, FM Anselm Tamminen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkauksen turvallisuutta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tulokset osoittivat, että leikkaushoito on Turussa korkeatasoista.
Turun yliopiston johtaman hankkeen tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka turvaavat alan kansainvälisen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Lääketeollisuus on Suomessa merkittävä työllistäjä sekä talouskasvun ja tulojen lähde, erityisesti Varsinais-Suomen alueella. Turun yliopiston strateginen kumppani Bayer Oy on jo sitoutunut yhteistyöhön.
Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin on tänä vuonna 15. - 30.3. Turun yliopistolla on yhteishaussa tarjolla 102 tutkinto-ohjelmaa, mukana on kaksi uutta tekniikan alan koulutusta.
Uusi eduskunta ja hallitus saavat ratkaistavakseen suuria kysymyksiä, jotka haastavat Suomen tulevaisuuden. Siksi INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijat kokosivat tutkittua tietoa kolmesta keskeisestä ongelmakohdasta, joihin puuttuminen on tulevien vuosien politiikassa välttämätöntä.
Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on nostaa vuoteen 2030 mennessä kävelyn ja pyöräilyn yhteistä kulkutapaosuutta nykyisestä noin 30 prosentista 35–38 prosenttiin. Nykytoimilla se ei toteudu. Aktiiviset kulkutavat, jalankulku- ja pyöräliikenne, edistävät samaan aikaan terveyttä, yhdenvertaisuutta ja kestävyyttä. Ilman pontevampaa päätöksentekoa nämä hyödyt jäävät haaveeksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja autoilun rajoittamista.
Väestön ikääntyessä on tärkeää tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. LL Anna Viljanen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että itsearviointiin perustuvat mittarit auttavat tunnistamaan nämä iäkkäät ja siten kohdentamaan palvelut tarkemmin.
Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.