Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Työpaikkojen rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat isien perhevapaiden käyttöön vähemmän kuin on oletettu, osoittaa tuore Turun yliopistossa tehty tutkimus. Tutkijoiden mukaan vanhempainvapaiden tasapuolisempaan jakautumiseen tähdättäessä muutoksia on tehtävä lainsäädännön rinnalla myös arkisessa työpaikkakulttuurissa.
Tutkimus- ja kehityshanke FIND-AI pyrkii vahvistamaan Suomen lääkekehityskyvykkyyksiä kokoamalla keskeiset lääkekehityksen vaiheet yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa korkealaatuinen, kustannustehokas ja nopeutettu lääkekehitysprosessi, joka auttaa lupaavia lääkeaihioita etenemään sujuvammin kohti prekliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia.
Turun yliopistossa aloitti huhtikuun alussa Suomen ensimmäinen biodiversiteettitieteiden laitos. Samaan aikaan tutkijat laativat julkaisun luonnon monimuotoisuuden ja uudistavan kehityksen välisestä suhteesta. Sekä laitoksen perustaminen että uusi julkaisu heijastavat biodiversiteettitutkimuksen kehitystä biologisesta painotuksesta kohti monitieteisempää lähestymistapaa.
Yhdysvaltain politiikkaa mediassa aktiivisesti analysoivalle Benita Heiskaselle myönnettiin Turun yliopiston tiedeviestintäpalkinto, joka jaetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Turussa päämajaansa pitävä Euro-BioImaging, eurooppalainen biologisen ja biolääketieteellisen kuvantamisen tutkimusinfrastruktuuriverkosto, on saanut merkittävää rahoitusta EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Suurin osa historiallisen aineiston pyöriäishavainnoista liittyi kalastukseen. Pyöriäisiä jäi myös pyydyksiin ja niitä tapettiin, kertoo kulttuuri- ja ympäristöhistorioitsija, dosentti Otto Latva Turun yliopistosta.
Turun yliopisto ja Åbo Akademi haluavat syventää pitkää yhteistyötään tutkimuksessa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa.
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin Suomen eliölajistossa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta 1900-luvulle. Digitoitujen sanomalehtiaineistojen avulla tutkijat saivat selville, että esimerkiksi hirvi, supikoira ja harmaahaikara ovat olleet Suomessa laajemmalle levinneitä kuin aiemmin on tiedetty. Turun yliopiston historioitsijoiden ja biodiversiteettitutkijoiden yhteistyönä syntynyt uusi tutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää eliölajistossa tapahtuvia muutoksia.
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.