Psykoosiin sairastuneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti henkilöitä, joiden opiskelu ei aiemminkaan ollut edennyt odotetusti. Näin osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä.
Voimaperheet-vanhempainohjausohjelmaa on toteutettu yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa yli kymmenen vuoden ajan. Nyt ohjelmaa tutkittiin pandemia-aikana ensimmäistä kertaa perheneuvolan asiakasperheillä, joiden lapsilla oli huomattavia käytösongelmia. Uusi tutkimus osoittaa, että Voimaperheet-ohjelma paransi vanhemmuuden taitoja ja vähensi merkittävästi lasten käytösongelmia. Valtaosa ohjelmaan osallistuneista perheistä oli tyytyväisiä ohjelmaan ja sen keskeyttäneiden osuus oli poikkeuksellisen pieni.
Sodan vaurioittamilla alueilla eläneet ukrainalaisnuoret kärsivät traumaperäisestä stressihäiriöstä, ahdistuneisuudesta ja masennuksesta huomattavasti todennäköisemmin kuin sota-alueen ulkopuolella eläneet nuoret. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus on suurin epidemiologinen hanke, jossa on selvitetty ukrainalaisnuorten mielenterveyttä Itä-Ukrainan sodan jälkeen.
Irma Höijer selvitti väitöstutkimuksessaan päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä.
Nuorten masennus, ahdistus, psyykkinen kuormitus ja yksinäisyys lisääntyivät pandemian aikana, osoittaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kyseessä on ensimmäinen katsaus, joka kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon lasten ja nuorten mielenterveyden muutoksista pandemiaa edeltävältä ajalta pandemia-aikaan.
Väitöskirjatutkija Tiina Putkurin tutkimusartikkelissa selvitettiin koulujen mielenterveyspalveluiden nykytilaa ja kuvattiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden visiota palveluiden järjestämiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että mielenterveyspalvelut koetaan kouluissa riittämättöminä ja vaikeasti saavutettavina. Tulevaisuuskuvissa korostui jako terveyttä edistävään toimintaan ja sairauslähtöiseen hoitoon.
Päihteiden käyttö on erilaista venäläis-, somalialais- ja kurdilaistaustaisissa väestöryhmissä koko väestöön verrattuna, selviää LL Essi Salaman väitöstutkimuksessa. Myös päihteiden käytön riskitekijät kuvautuivat eri väestöryhmillä osittain erilaisina. Päihteiden käyttö oli yhteydessä mielenterveyden ongelmiin ja traumaattisiin kokemuksiin erityisesti humanitaarisista syistä maahan muuttaneiden keskuudessa. Syrjinnän ja päihteiden käytön yhteys osoittaa, että syrjintä on merkittävä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
Turun yliopiston FinnBrain-hanke alkaa tutkia lapsen kokemuksia häntä koskettaneista kielteisistä elämäntapahtumista. Haastattelututkimukset toteutetaan osana jo raskausaikana käynnistynyttä lasten pitkittäisseurantaa.
Kansainvälinen tutkimusryhmä on tarkastellut Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän oma-apuohjelman tehokkuutta Turkissa ja Länsi-Euroopassa asuvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä. EU:n rahoittama tutkimus osoitti, että Self-Help Plus (SH+) on vaikuttava menetelmä psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
TtM Pihla Markkasen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että oppilaiden mielenterveyden tukemista koulun arjessa tulee vahvistaa. Opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat toivovat kouluihin lisää keinoja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen. Verkkopohjaiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa sekä mielenterveyden tukemisessa.