Asiasana: Mielenterveys

Lokakuun alussa vietetään Mielen päällä -hankkeen teemaviikkoa 4.-10.10., ja kirjasto on mukana tapahtumassa erilaisilla tempauksilla. Opiskelijalähtöisen hankkeen toteuttavat Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Turun yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on edistää mielenterveyden varhaisen tuen saamista matalla kynnyksellä, purkaa mielenterveyttä koskevia ennakkoluuloja ja leimoja sekä jakaa opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistäviä hyviä käytäntöjä.

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.

Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Turun yliopiston opiskelijat tuottavat näyttelyn Hyviksestä Porin kaupunginkirjastoon. Näyttely on esillä 1.–14.11.2021.

Verkkopalveluiden lisääminen on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä tavoitteista. TtM Anna Laineen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että verkkopohjaiset menetelmät soveltuvat vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ja heidän läheistensä tukemiseen. 

Kaksi Turun yliopiston projektia on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen, jonka avulla voidaan vahvistaa opiskelijahyvinvoinnin tukea. Rahoitusta saatiin myös Oulun yliopiston koordinoimalle hankkeelle, jossa Turun yliopisto on mukana.

Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.

Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että erityisesti lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään kansalaisten näkemyksiä koronavirustilanteen vuoksi käyttöönotetuista rajoituksista. Lisäksi tutkimus kartoittaa rajoitustoimien yhteyttä mielenterveyteen.