Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.
Miten koulutus voi auttaa lasta ja nuorta löytämään paikkansa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan paneelikeskustelussa On the right track – koulutus väylänä osallisuuteen. Torstaina 8.4. kello 10.15–11.45 lähetettävään paneelikeskusteluun osallistuu muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 264 000 euron erityisavustuksen hankkeelleen LASTU – monialainen korkeakoulujen ja työelämän kehittämisverkosto lasten hyvinvoinnin tueksi. Hankkeessa rakennetaan verkosto kehittämään monialaista koulutusta ja tutkimusta korkeakoulutuksen ja lasten palvelujen uudistumisen tueksi.
KiVa Koulu -ohjelma jakaa tunnustusta Kempeleen kunnalle. Kunniamaininnalla nostetaan esiin sitä työtä, jota tehdään kouluissa ja kunnissa koululaisten turvallisen koulunkäynnin turvaamiseksi. Kaikki viisi Kempeleen kunnan perusopetusta tarjoavaa koulua ovat olleet mukana KiVa Koulu -ohjelmassa pitkään – Ketolanperän koulu aivan ohjelman alkuvuosista asti. Vuoden KiVa-koulu tai -kunta on valittu vuodesta 2010 alkaen.
Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa.
Hyppy tarinoihin -opas tuo lastenkirjallisuuden ja kertomukset perheisiin ja varhaiskasvatukseen. Opas julkaistaan maanantaina 28.9. klo 13–14.30 kaikille avoimessa verkkotapahtumassa.
Syys-joulukuussa syntyneillä lapsilla oli suurempi riski joutua kiusatuiksi kuin alkuvuodesta syntyneillä ikätovereilla. Vastaavasti saman ikäluokan vanhimmat, tammi-huhtikuussa syntyneet olivat nuorempia useammin kiusaajia, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus.
Äidin raskaudenaikainen pitkäaikainen psyykkinen stressi ja pitkäaikaiset korkeat kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää FinnBrain-tutkimuksen tuoreesta julkaisusta. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten raskaudenaikainen stressi voi olla yhteydessä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Psychoneuroendocrinology-lehdessä.