Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Tuore Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan tutkimus paljastaa, että suomalaisten lasten ja nuorten ADHD-lääkehoito kestää keskimäärin yli kolme vuotta. Suomessa myyntiluvallisten ADHD-lääkkeiden turvallisuudesta lapsilla on luotettavaa, kontrolloitua tutkimustietoa saatavilla vain vuoden seuranta-ajalta.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vähäinen fyysinen aktiivisuus ja alipainoisuus lapsuudessa ja nuoruudessa lisäävät riskiä sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Tulokset antavat uutta tietoa sellaisista skitsofrenian riskitekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjesti tiistaina 25.3. Interventiotutkimuksen iltapäivän, jossa kuultiin tuoreista tutkimustuloksista, jotka liittyvät lapsille ja perheille kehitettyihin interventio-ohjelmiin. Tutkimuskeskus on 15 vuoden ajan kehittänyt riskiryhmille kohdennettuja matalan kynnyksen digiavusteisia hoito-ohjelmia ja tutkinut niiden vaikuttavuutta sekä käyttöönottoa.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa seulottiin kouluikäisten lasten ahdistuneisuutta ja tarkasteltiin lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Huolet hallintaan -ohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että ohjelma vähensi lasten yleisen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen ahdistuksen ja eroahdistuksen oireita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kevyempi, täysin digitaalinen itseopiskelumateriaali voi vähentää lasten ahdistusoireita.
Terveyttä edistävä ruokavalio alkuraskaudessa edistää lapsen motorista kehitystä 5–6 vuoden iässä. Äidin korkeammalla rasvakudoksen määrällä on puolestaan epäsuotuisia vaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen, selviää juuri julkaistusta Turun yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksessa havaittiin vanhempien kokevan tuen saamisen neurokirjon lapselle haastavaksi. Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluissa on tarpeen kehittää palvelupolkuja, ammattilaisten ymmärrystä neurokirjosta sekä palvelujen sisältöjä.
Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus totesi, että valikoivasti puhumattomien lasten perheissä on kontrolliperheitä enemmän psykiatrisia sekä neuropsykiatrisia häiriöitä. Lisäksi muut perheensisäiset tekijät, kuten vanhemman ikä tai perheen sosioekonominen asema saattavat lisätä riskiä lapsen valikoivaan puhumattomuuteen. Koko perheen huomioiminen hoitoa suunnitellessa onkin tärkeää.
Vastajulkaistu tutkimus tarkasteli suomalaisvanhempien käsityksiä, asenteita ja käytännön tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän päätökseensä rohkaista lapsiaan aktiiviseen liikkumiseen koulumatkoilla. Tulokset paljastivat keskeisiä esteitä ja motivaatiotekijöitä, jotka voivat auttaa edistämään lapsille terveellisempiä ja ympäristöystävällisempiä liikkumistapoja.
Valtaosa lapsista oppii ympäristön kielen ilman tietoisia ponnisteluita. Kielen omaksumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, eikä se aina suju ongelmitta. Syitä kehityksellisille eroille ei vielä tunneta hyvin.
Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa todettiin vahva yhteys nuoruuden psykiatristen diagnoosien ja työelämästä syrjäytymisen välillä.