Asiasana: INVEST

Koronakriisi vaikuttaa monin eri tavoin lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja kouluttautumiseen. On todennäköistä, että useimmilla lapsilla koronakriisin pitkäaikaiset, aikuisuuteen saakka ulottuvat haitat liittyvät lapsiperheisiin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista minimoida. Esimerkiksi vanhempien työttömyyden negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen on tehokkainta vähentää ehkäisemällä itse työttömyyttä.

Koronaepidemian vaikutusta peruskoululaisten oppimiseen ja hyvinvointiin selvitettiin toukokuun alussa. Tulosten mukaan oppilaat ovat pääosin kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin. Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikan ja vieraiden kielten opiskelussa. Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin. Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien tai kotona olevien muiden lasten kanssa enemmän kivoja asioita kuin normaalisti.

Koulujen avautuminen tällä viikolla aiheuttaa huolta osassa perheitä. Vanhemmat saattavat miettiä, kasvaako perheen sairastumisriski tai pelottaako lasta mennä kouluun pandemian takia. Myös kavereiden ja opettajan tapaaminen tai koulutyöstä suoriutuminen pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen saattaa jännittää tai pelottaa lasta. Kaikki tämä on luonnollista. Aikuinen voi kuitenkin helpottaa lapsen oloa ja auttaa häntä tulemaan huolten kanssa toimeen kuormittavissa muutostilanteissa. On tärkeää, että vanhemmalla on työkaluja itsensä rauhoittamiseen ja lapsen tukemiseen.

Tiedepaneeli tukee pääministeri Sanna Marinin asettaman koronakriisin jälkihoidon toimenpiteitä valmistelevan ryhmän työtä.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus avaa internetsivuston vanhemmille, joiden lapsilla ilmenee ahdistus- tai pelko-oireita koronaepidemian aikana. Voimaperheet: Yhdessä selviydytään -sivustolle on koottu tietoa ahdistuneisuudesta, neuvoja hankalien tunteiden läpikäymiseen sekä yksinkertaisia harjoituksia, joilla helpottaa vanhemman omaa ja lapsen ahdistusta. Sivuston ovat toteuttaneet kokeneet digihoidon tutkijat.

Ryhmä Turun yliopiston psykologian tutkijoita toteuttaa toukokuun alussa perusopetuksen oppilaille kyselyn kokemuksista koronaepidemian ajalta. Kyselyllä kartoitetaan lasten ja nuorten kokemuksia opiskelun ja oppimisen, sosiaalisten suhteiden sekä mielen hyvinvoinnin suhteen.

Opiskelijoiden jaksaminen saattaa olla koetuksella kevään erityisjärjestelyjen vuoksi. Turun yliopiston psykologian oppiaineessa kehitetty Opintokamu-ohjelma tarjoaa oppilaitoksille työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Opintokamu on kehitetty toisen asteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) käyttöön, ja niissä se onkin jo ahkerassa käytössä, mm. kaikissa Helsingin kaupungin lukiossa kurssi otettiin käyttöön viime viikolla. Poikkeusolojen vuoksi kurssi päätettiin tarjota maksutta myös ammattikorkeakoulujen käyttöön.

Professori Christina Salmivalli on saanut tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. ERC Advanced Grant -rahoitus on Euroopan suurin henkilökohtainen tutkimusrahoitus.

Viisivuotinen ERC Advanced Grant -rahoitus myönnetään asemansa vakiinnuttaneille tutkimusjohtajille, joille on jo kertynyt huomattava määrä saavutuksia tutkijan uralla. Kyseessä on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista.

Varhainen keskosuus, vastasyntyneen pienipainoisuus ja tehohoito ovat yhteydessä kohonneeseen reaktiivisen kiintymyssuhdehäiriön riskiin, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimusryhmä. Kyseessä on sosiaalisen toiminnan häiriö, joka aiheuttaa kiintymyssuhteen muodostamisen, tunneilmaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia, ja johon liittyy vakavia ja kalliita ongelmia. Häiriö haittaa lapsen toimintakykyä ja ihmissuhteita, ja on yhteydessä esimerkiksi myöhempiin lastensuojelutoimiin, psykiatrisiin- ja päihdehäiriöihin sekä syrjäytymiseen.

Implementointitutkimus on tutkimusala, jossa tarkastellaan tutkimustiedon käyttöön saattamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Uusien hoitomenetelmien eli interventioiden juurruttaminen käytäntöön on haastavaa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla lahjoittaa Turun yliopistolle professuurin, joka vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen saada tutkimustietoa näyttöön perustuvan hoidon juurruttamisesta perustason palveluihin. Interventio- ja implementointitutkimuksen professuuri sijoittuu lääketieteellisen tiedekunnan lastenpsykiatrian tutkimuskeskukseen.