Suomalaiset nuoret kokevat köyhyyden voimakkaan negatiivisena ja monin tavoin vieraannuttavana kokemuksena yhteiskunnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.
Viitebudjettiin pohjaava köyhyyden mittaustapa kuvaa perinteistä pienituloisuusmittaria paremmin siitä, missä köyhyydessä on kyse, ilmenee Lauri Mäkisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Viitebudjetissa otetaan huomioon menoihin vaikuttavat olosuhteet kuten asuinpaikka tai asumismuoto.
Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.
Köyhyys aiheuttaa nuorille stressiä, osoittavat Turun yliopiston sosiaalityön tutkijoiden nuorilta saamat vapaamuotoiset kirjoitukset. Tutkijat toteuttivat ensimmäisinä Suomessa lapsille ja nuorille suunnatun köyhyyskokemuksiin liittyvän kirjoituskilpailun. Esille nousivat vahvoina myös nuorten kykenemättömyys kuluttaa vertaisten lailla sekä energiakriisin ja inflaation vaikutukset.
Miten köyhyys vaikuttaa ja ilmenee nuorten elämässä? Turun yliopiston tutkijat etsivät vastausta kysymällä asiaa suoraan nuorilta. 15–21-vuotiaille suunnattu keruu on avoinna 9.12. saakka.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.
Turun yliopiston tutkijat paneutuvat 2021–2024 lasten ja nuorten kokemaan köyhyyteen historiallisesta näkökulmasta. Monitieteisen ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen rahoittaa Koneen Säätiö.