Asiasana: Suomen historia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uutuuskirja kertoo köyhien arjesta ja kokemuksista Turussa nykyaikana ja Turun palon jälkeen

02.06.2022

Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.

Glossa ry:n Valoisa keskiaika -kunniamaininta Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkaselle

16.03.2022

Turun yliopiston keskiajan arkeologian dosentti Markus Hiekkanen on palkittu Valoisa keskiaika -kunniamaininnalla. Palkinnon myönsi Suomen keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry Dies Medievales -konferenssin yhteydessä Turussa 11.3.2022. Kunniamaininnalla voidaan huomioida yksilö tai yhteisö, joka on edistänyt keskiajan tuntemusta ja tutkimusta. Menneisyyden tutkimus auttaa rakentamaan ymmärrystä myös nykyhetkestä ja tulevasta.

Hampaiden strontiumpitoisuudet kertovat yksilöiden liikkuvuudesta menneisyydessä

23.02.2022

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt Kaarinaan Ravattulan Ristimäelle Suomen vanhimman tunnetun kirkon alueelle 1100-luvun lopulla ja 1200-luvun alussa haudattujen vainajien alkuperää ja muuttoliikettä. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla hammaskiilteeseen varastoitunutta strontiumia. Strontiumanalyysi kertoo, että liikkuvuus oli Aurajokilaaksossa varhaiskeskiajalla vähäistä ja puoliso löydettiin tavallisesti läheltä kotiseutua.

Vaihtoehtoisten terveydenhoitokäytäntöjen 1900-luvun alun suosio perustui yksilöllisen terveydenhoidon lisäksi moraaliarvoihin ja pyrkimykseen kohti yhteiskunnallista uudistusta (Väitös: FM Suvi Rytty, 10.12.2021, Suomen historia)

FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.

Turun tuomiokapitulin keskiaikaiset kopiokirjat hallinnon ja muistamisen välineinä (Väitös Maria Kallio-Hirvonen, 23.10.2021, Suomen historia)

FM Maria Kallio-Hirvosen väitöskirja osoittaa, että Turun tuomiokapitulissa 1400-luvun puolivälin jälkeen laadittujen kopiokirjojen syntyhistoria on huomattavasti monipolvisempi kuin aikaisempi tutkimus on antanut ymmärtää. Kopiokirjoihin kopiotiin myös muita kuin tuomiokapitulin hallinnollisiin tehtäviin liittyviä asiakirjoja ja käsikirjoituksilla oli selkeästi useampia tehtäviä.

Ravattulan muinaispuku julkaistaan

14.09.2021

Ravattulan puku paljastetaan tiedotusvälineille keskiviikkona 15.9. klo 12 Turussa Kuralan Kylämäen Tryskimakasiinilla. Ravattulan puku perustuu vuonna 2016 Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä tehtyyn hautalöytöön. Yleisö voi tutustua uuteen muinaispukuun Tryskimakasiinilla Esihistoria esille -tapahtuman yhteydessä sunnuntaina 19.9. klo 13-16. Molempina päivinä esitellään myös puvun valmistuksessa käytettyjä käsityötekniikoita.

Suomalaisen sanomalehdistön 250-vuotista historiaa juhlistetaan webinaarissa

13.01.2021

Suomalaisen sanomalehdistön historia alkoi Turusta 15. tammikuuta 1771, jolloin ilmestyi Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo -sanomalehden ensimmäinen numero. Päivälleen 250 vuotta myöhemmin juhlistetaan suomalaisen sanomalehdistön historiaa webinaarissa, jossa kuullaan syntymäpäiväesitelmiä muun muassa kulttuurihistorian ja historian tutkijoilta Turun yliopistosta.

Biologi tutkii 1000–1900-lukujen ruokavaliota ja kaupankäyntiä arkeologisen aineiston avulla (Väitös: FM Mia Lempiäinen-Avci, 16.3.2019, biologia)

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.