Asiasana: historiantutkimus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Haluatko tietää miten katsot kuvia? Keskiaikaisilla markkinoilla se selviää!

15.06.2022

Nyt etsitään suurta ja monipuolista osallistujajoukkoa historiallisten kuvien katsomista käsittelevään katseenseurantatutkimukseen! Keskiaikaisilla markkinoilla järjestettävässä lyhyessä tutkimustilanteessa osallistuja katsoo kuvia tietokoneen näytöltä ja vastaa kuviin liittyviin kysymyksiin sekä taustatietokyselyyn. Tutkimuksessa käytettävän katseenseurantakameran avulla nähdään millisekuntien tarkkuudella mitä kuvien katselun aikana tapahtuu.

 

Historiantutkijat testaavat tutkimuksen rajoja kävelemällä vanhaa matkareittiä

10.06.2022

Vuonna 1813 nuori mies käveli itäsuomalaisesta Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. 200 vuotta myöhemmin joukko historiantutkijoita kulkee jalkapatikassa samaa reittiä selvittääkseen, mitä tiedon vuoksi ponnistelu konkreettisesti tarkoitti, ja miltä matkanteko tuntuu, kun sen perspektiivinä on 1800-luvun todellisuus.

Uutuuskirja kertoo köyhien arjesta ja kokemuksista Turussa nykyaikana ja Turun palon jälkeen

02.06.2022

Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.

Työterveyden asiantuntijoilla oli keskeinen rooli ilmansaasteongelman uudelleenmäärittelyssä 1950–1960-luvuilla (Väitös: FM Janne Mäkiranta, 20.5.2022, yleinen historia)

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Ihmisten ja Itämeren pyöriäisten suhdetta käsittelevälle tutkimushankkeelle rahoitusta Weisell-säätiöltä

03.03.2022

Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.

Vaihtoehtoisten terveydenhoitokäytäntöjen 1900-luvun alun suosio perustui yksilöllisen terveydenhoidon lisäksi moraaliarvoihin ja pyrkimykseen kohti yhteiskunnallista uudistusta (Väitös: FM Suvi Rytty, 10.12.2021, Suomen historia)

FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.

Rooman tasavallan viimeiset ajat heräävät henkiin Ciceron kirjeissä

01.12.2021

Marcus Tullius Ciceron (106 eaa.–43 eaa.) maallinen taivallus ajoittui antiikin Rooman tasavallan iltahämärään. Noina kuohuvina vuosina valtakunnassa käytiin sisällissotaa, jossa tasavalta lopulta taipui Julius Caesarin diktatuurin alle. Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tuntiopettaja FM Veli-Matti Rissanen on viettänyt viimeisen vuosikymmenen kääntäen Ciceron kirjeitä suomeksi, avaten samalla ikkunan noihin menneen maailman merkittäviin hetkiin. Ensimmäinen osa Ciceron mittavan kirjeaineiston käännöksestä on nyt julkaistu.

Uuden etsijät avaa uuden luvun suomalaiseen kulttuurihistoriaan

08.11.2021

Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa on tarkastellut Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta sotien väliseen aikaan uudesta esoteerisuuden näkökulmasta.