Millaista oli arkielämä keskiajan linnoissa, entä miltä tuntuu nykypäivän kaupunki? Kiehtooko Kiinan historia ja politiikka? Miten tieteellinen tutkimus tarkastelee kysymyksiä sukupuolesta, persoonallisuudesta ja yhteiskunnallisista ilmiöistä?
Millaista on ollut elämä Suomen linnoissa keskiajalla? Keitä linnoissa asui ja mikä oli linnojen merkitys keskiajan yhteiskunnalle? Miltä näytti linnojen arki ja tavat tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella? Oliko elämä keskiajan linnoissamme lopulta enemmän pitojen viettoa vai piiritysten kestämistä?
Konflikteja käydään paitsi fyysisesti, myös symbolisesti. FM Tiago Queimada e Silva perehtyi yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan portugalilaisen aateliston kirjoittamiin historiallisiin teoksiin. Tutkimus osoitti, että 1300-luvun lopun ja 1400-luvun Portugalissa yläluokka perusteli etuoikeutettua yhteiskunnallista asemaansa muistoilla muslimeja vastaan käydyistä sodista.
Yhdysvaltalaisilla valaanpyyntialuksilla eli 1800-luvulla tavallisia naisia erikoislaatuisissa olosuhteissa. Emilia Syväsalmi selvitti yleisen historian alan väitöstutkimuksessaan, millaisena valaanpyyntialusten kapteenien vaimot vuosina 1840–1870 kokivat elämänsä laivayhteisössä. Päiväkirjateksteissään naiset kirjoittivat itsensä osaksi laivayhteisöä kuvailemalla valaanpyyntiä ja yhteistä tekemistä. Naisten merelle lähtö haastoi totuttua asetelmaa, jossa mies teki työtä merellä ja nainen odotti kotona maissa.
Nyt etsitään suurta ja monipuolista osallistujajoukkoa historiallisten kuvien katsomista käsittelevään katseenseurantatutkimukseen! Keskiaikaisilla markkinoilla järjestettävässä lyhyessä tutkimustilanteessa osallistuja katsoo kuvia tietokoneen näytöltä ja vastaa kuviin liittyviin kysymyksiin sekä taustatietokyselyyn. Tutkimuksessa käytettävän katseenseurantakameran avulla nähdään millisekuntien tarkkuudella mitä kuvien katselun aikana tapahtuu.
Vuonna 1813 nuori mies käveli itäsuomalaisesta Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. 200 vuotta myöhemmin joukko historiantutkijoita kulkee jalkapatikassa samaa reittiä selvittääkseen, mitä tiedon vuoksi ponnistelu konkreettisesti tarkoitti, ja miltä matkanteko tuntuu, kun sen perspektiivinä on 1800-luvun todellisuus.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.
Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.
Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.
FM Suvi Rytty tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luonnonparannustavasta, vegetarismista, rokotusvastaisuudesta, alastomuusaatteesta ja raittiuspyrkimyksistä kumpuavia vaihtoehtoisia terveydenhoitokäytäntöjä 1900-luvun alun Suomessa. Näiden käytäntöjen harjoittajat mielsivät ne osiksi luonnonmukaista elämäntapaa, jonka avulla he uskoivat olevan mahdollista aikaansaada kokonaisvaltainen elämänuudistus.