Asiasana: Filosofia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uutuuskirja kertoo J. E. Salomaan tien paimenpojasta filosofian professoriksi

19.11.2021

Turun yliopiston filosofian oppiaineen järjestyksestä toisesta professorista, Jalmar Edvard Salomaasta on julkaistu elämäkerta. Salomaa toimi professorina 1931–1958. Hän toimi aiemmin myös Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kiertävien asiamiesten kärkijoukkossa 1919–1923, vuodesta 1922 alkaen  Yliopistoseuran yliasiamiehenä. Salomaa kävi myös Yhdysvalloissa keräämässä rahaa uudelle yliopistolle.

Itsekontrolli on saavutettavuuskysymys – ei pään sisäistä ”tahdonvoimaa” (Väitös: VTM Polaris Koi, 19.11.2021, fílosofia)

Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.  

Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä (Väitös: VTM, FM Tiia Sudenkaarne, 28.8.2021, filosofia)

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Digitalisaation ja tekoälyn etiikkaan pureuduttiin useiden asiantuntijoiden voimin

10.11.2020

Turun yliopisto oli mukana järjestämässä samalla viikolla kahta etiikkaan liittyvää tapahtumaa: Maailman bioetiikkapäivän (19.10.) aiheena oli ”Kohtaaminen ja profilointi digitalisoituvassa terveydenhuollossa” ja Conference on Technology Ethics – Tethics 2020 -konferenssissa (21.10.) puolestaan pohdittiin yleisesti teknologian ja tekoälyn etiikkaa.

Tieteellisen toiminnan piirteet tulevat ymmärrettäviksi sen historiaa tarkastelemalla (Väitös: VTM Veli Virmajoki, 10.6.2019, filosofia)

Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
 

Uusi tutkimus auttaa päätöksenteon pulmissa

20.05.2019

Miten jakaa hyödykkeitä oikeudenmukaisesti, jos päättäjällä ei ole riittävästi tietoa tarvitsijoiden tai hakijoiden todellisesta tilanteesta? Useimmiten avuksi on otettu tasajako, mutta mallia on kritisoitu mielivaltaiseksi. Käytännöllisen filosofian professori Juha Räikkä osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että potentiaaliset vahingot ovat oikeudenmukaisuuden kannalta vähäisimpiä suosittaessa tasajakoa.