Mustavalkoinen kasvokuva ihmisen kasvoista sivusta katsottuna.

Minuuden ymmärtäminen edellyttää monitahoista selitysmallia (Väitös: VTM Heidi Haanila, 25.3.2022, filosofia)

Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Haanila tutki minuutta Turun yliopiston filosofian oppiaineeseen tekemässään väitöstyössä neurofilosofian metodein ja kehitti minuuden monitasoista selitysmallia.

– Minä on olennainen arkikokemuksessamme, jokaisen elämän keskushenkilö, mutta monitahoisuutensa vuoksi haastava tutkimuskohde. Minuus on kiehtonut filosofeja kaikkina aikoina, ja tässä väitöskirjatutkimuksessa sitä lähestyttiin modernin neurofilosofian menetelmin. Neurofilosofia korostaa yhteistyötä filosofian ja empiiristen eli kokeellisten tieteiden välillä, Haanila sanoo.

Väitöskirjatutkimuksessaan Haanila kehitti minuudesta monitahoista teoriaa, joka sai lisätukea osoittautumalla hyödylliseksi myös konkreettisten esimerkkitapausten analysoinnissa. Väitöskirjatutkimus keskittyi tarkentamaan käsitystä itsetietoisuudesta eli siitä, miten koemme minuuden.

Itsetietoisuus jaetaan yleisesti kahteen muotoon: minimaaliseen ja reflektiiviseen. Minimaalinen itsetietoisuus viittaa minään kokemuksen subjektina tai subjektiivisuutena. Reflektiivinen itsetietoisuus puolestaan viittaa kykyyn ottaa minä ajattelun kohteeksi. Tutkimus keskittyi erityisesti näiden kahden itsetietoisuuden muodon välisiin yhteyksiin, jotka tähänastisissa selitysmalleissa on monesti sivuutettu.

Haanilan keskeinen tutkimustulos on, että minimaalinen ja reflektiivinen itsetietoisuus muodostavat tiiviisti linkittyneen kokonaisuuden, jota voidaan ymmärtää vain huomioimalla niiden välinen molemminpuolinen vuorovaikutus.

– Itsetietoisuutta ei siis voida pelkistää listaksi ominaisuuksia, vaan eri ominaisuuksien lisäksi on tärkeää tarkastella sitä, miten ne ovat kytköksissä toisiinsa, Haanila sanoo.

Minuuden tasapaino on tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnille

Tutkimus vahvisti käsitystä, jonka mukaan minimaalinen minuus sisältää kokemuksellisia, kehollisia ja tunteisiin liittyviä affektiivisia piirteitä.

– Tämä kehollinen ja tunteva minä liittyy kaikkeen tietoisuuteen: vaikka en keskittyisi itseeni, on minä läsnä kokemuksen kokijana. Reflektiivisen itsetietoisuuden avulla ajattelemme itseämme, mutta itseämme koskevat ajatukset voivat sisältää lukemattomia eri vivahteita, Haanila sanoo.

Haanilan tutkimus nosti esiin, että minimaalinen itsetietoisuus on osa reflektiivistä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tunnetila voi välittyä ajatuksiin. Lisäksi eroa on esimerkiksi siinä, ajatteleeko itseensä aktiivisena toimijana tai tarkasteleeko itseään passiivisesti, omaa toimintaa ohjaamatta.

Väitöskirjan soveltavassa osuudessa teoreettista mallia itsetietoisuuden dynamiikasta hyödynnettiin analysoimalla sen puitteissa erilaisia empiirisesti tutkittuja konkreettisia minäkokemuksia. Analysoinnin kohteena oli muuntunut itsetietoisuus Cotardin syndroomassa, depersonalisaatiossa sekä meditaatiossa, joihin liittyy laaja-alainen minäkokemuksen muutos.

– Tällaisten muuntuneiden tajunnantilojen tarkastelu on hyödyllistä, sillä ne nostavat esiin myös tyypillisen itsetietoisuuden piirteitä ja niiden selittäminen voidaan nähdä testinä eri teorioiden selitysvoimalle, Haanila sanoo.

Konkreettisten tapausten tarkastelu osoitti itsetietoisuuden tekijöiden välisen tasapainon olevan yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin.

– Psyykkinen hyvinvointi liittyy tasapainoiseen ja joustavaan dynamiikkaan itsetietoisuuden tekijöiden välillä, kun taas niiden epätasapaino voi johtaa mielenterveyden häiriöihin. Yksittäisen minuuden ulottuvuuden ylikorostumisen sijaan kannattaa siis pyrkiä kohti minuuden tekijöiden välistä tasapainoa. Tämä näkökulma tarjoaa minuuden filosofialle kiinnostavia sovellusmahdollisuuksia: ymmärtämällä paremmin itsetietoisuuden toimintaa pystymme edistämään psyykkistä hyvinvointia, Haanila sanoo.

***

VTM Heidi Haanila esittää väitöskirjansa ”Neurophilosophy of Self-consciousness: Clarifications for the Connection between Minimal and Reflective Form” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.3.2022 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Väitöstä voi seurata myös etänä osoitteessa https://echo360.org.uk/section/7d14ad21-63b4-42fc-8b87-0169583869bd/public .

Vastaväittäjänä toimii senior researcher Julian Kiverstein (Amsterdamin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dosentti Valtteri Arstila (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on filosofia.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: 044 333 3085 hehaan@utu.fi

>> Väittelijän kuva

>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä
 

Luotu 17.03.2022 | Muokattu 17.03.2022