Asiasana: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sokeat näkevät ja näkevät eivät: primaarin näköaivokuoren toiminta on välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle (Väitös: Mikko Hurme, 7.3.2020, psykologia)

PsM Mikko Hurme havaitsi tutkimuksissaan primaarin näköaivokuoren toiminnan olevan välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle. Löydös haastaa aiemmat tutkimukset, joissa potilaiden, joilla on näköaivokuoren vauriosta johtuva sokeus, on havaittu pystyvän käsittelemään tiedostamattomasti heille esitettyä visuaalisia ärsykkeitä. Tiedostamaton näkeminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei koe näkevänsä, mutta pystyy silti käyttämään silmien kautta tulevaa tietoa käyttäytymisensä ohjaamisessa.

Yhteydenpito perheen ulkopuolisiin sukulaisiin voi parantaa lasten koulumenestystä – äidin puolen suvulla merkittävämpi vaikutus (Väitös: VTM Hannu Lehti, 31.1.2020, sosiologia)

VTM Hannu Lehti tutki väitöskirjassaan vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa. Tulosten mukaan lasten tulevaa ammattiasemaa selittää parhaiten vanhempien koulutustausta. Vanhempien tuloilla ei ole keskimäärin itsenäisiä vaikutuksia lasten kouluttautumiseen tai ammattiasemaan. Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät sukulaisten sosiaalisesta ja koulutuksellisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa verrattain hyvin.

Jyrkkää herätyskristillisyyttä vastaan taisteleminen vaikutti merkittävästi Runebergin ajattelun kehitykseen (Väitös: VTM, TM Ville Niittynen 18.1.2020, poliittinen historia)

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.

Onko ikuinen elämä tavoiteltavaa? (Väitös: VTM Rosa Rantanen, 15.11.2019, filosofia)

Monet pitävät huomattavan pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena ja haaveilevat jopa ikuisesta elämästä. Lääketieteelliset ja teknologiset ratkaisut saattavat mahdollistaa satojen vuosien mittaisen elämän jo lähitulevaisuudessa, mutta onko oikein tavoitella yhä pidempää elämää? Rosa Rantasen filosofian alaan kuuluva väitöstutkimus on katsaus eliniän huomattavaa pidentämistä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimus tarjoaa työkaluja eettisten näkökulmien arviointiin ja vertailuun.

Pikkukeskosena syntyneet 11-vuotiaat lapset pärjäävät koulussa odotettua paremmin (Väitös: PsL Anna Nyman, 1.11.2019, psykologia)

Suurin osa pikkukeskosena syntyneistä lapsista kehittyy ja oppii ikätovereiden tavoin, mutta keskosena syntyminen on edelleen riski heikommalle kognitiiviselle kehitykselle sekä koulusuoriutumisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksille. Anna Nyman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan 2000-luvun alussa pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja arjen toimintakykyä 11 vuoden iässä.

Tutkimus avaa feministisen politiikan ulottuvuuksia uuskonservatiivisella Venäjällä (Väitös: VTM Inna Perheentupa, 25.10.2019, sosiologia)

VTM Inna Perheentuvan etnografinen väitöstutkimus venäläisten nykyfeministien parissa osoittaa, että feministinen vastarinta saa Venäjällä sekä näyttäviä mutta myös kätkettyjä ja suojaa tuottavia muotoja. Tutkimus havainnollistaa myös, miten terapeuttisuus ja poliittisuus kiertyvät yhteen feministisessä aktivismissa. Lisäksi se jäljittää ilmiötä, jossa haastavissa olosuhteissa toimivan sosiaalisen liikkeen toiminta muuttuu kamppailuiksi vähäisistä resursseista.

Monimuotoistuva mediaympäristö tekee populistisista liikkeistä hauraita elleivät ne turvaudu vastakkainasettelun kärjistämiseen (Väitös: VTM Niko Hatakka, 5.10.2019, poliittinen historia)

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Hyvinvointivaltion rakenteet voivat sekä heikentää että ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle (Väitös: MA Heta Pöyliö, 23.8.2019, sosiologia)

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.