Asiasana: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Onko ikuinen elämä tavoiteltavaa? (Väitös: VTM Rosa Rantanen, 15.11.2019, filosofia)

Monet pitävät huomattavan pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena ja haaveilevat jopa ikuisesta elämästä. Lääketieteelliset ja teknologiset ratkaisut saattavat mahdollistaa satojen vuosien mittaisen elämän jo lähitulevaisuudessa, mutta onko oikein tavoitella yhä pidempää elämää? Rosa Rantasen filosofian alaan kuuluva väitöstutkimus on katsaus eliniän huomattavaa pidentämistä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimus tarjoaa työkaluja eettisten näkökulmien arviointiin ja vertailuun.

Pikkukeskosena syntyneet 11-vuotiaat lapset pärjäävät koulussa odotettua paremmin (Väitös: PsL Anna Nyman, 1.11.2019, psykologia)

Suurin osa pikkukeskosena syntyneistä lapsista kehittyy ja oppii ikätovereiden tavoin, mutta keskosena syntyminen on edelleen riski heikommalle kognitiiviselle kehitykselle sekä koulusuoriutumisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksille. Anna Nyman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan 2000-luvun alussa pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja arjen toimintakykyä 11 vuoden iässä.

Tutkimus avaa feministisen politiikan ulottuvuuksia uuskonservatiivisella Venäjällä (Väitös: VTM Inna Perheentupa, 25.10.2019, sosiologia)

VTM Inna Perheentuvan etnografinen väitöstutkimus venäläisten nykyfeministien parissa osoittaa, että feministinen vastarinta saa Venäjällä sekä näyttäviä mutta myös kätkettyjä ja suojaa tuottavia muotoja. Tutkimus havainnollistaa myös, miten terapeuttisuus ja poliittisuus kiertyvät yhteen feministisessä aktivismissa. Lisäksi se jäljittää ilmiötä, jossa haastavissa olosuhteissa toimivan sosiaalisen liikkeen toiminta muuttuu kamppailuiksi vähäisistä resursseista.

Monimuotoistuva mediaympäristö tekee populistisista liikkeistä hauraita elleivät ne turvaudu vastakkainasettelun kärjistämiseen (Väitös: VTM Niko Hatakka, 5.10.2019, poliittinen historia)

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Hyvinvointivaltion rakenteet voivat sekä heikentää että ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle (Väitös: MA Heta Pöyliö, 23.8.2019, sosiologia)

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.

Tieteellisen toiminnan piirteet tulevat ymmärrettäviksi sen historiaa tarkastelemalla (Väitös: VTM Veli Virmajoki, 10.6.2019, filosofia)

Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
 

Naisten alentunut seksuaalinen halu nousi lyhyen psykologisen intervention myötä (Väitös: PsM Annika Gunst, 21.5.2019, psykologia)

Alhainen seksuaalinen halu on naisten raportoimista seksuaalisista ongelmista yleisin. PsM Annika Gunst on tutkinut väitöstutkimuksessaan naisten alhaisen seksuaalisen halun ennustajia ja psykologisia hoitomenetelmiä. Tulosten mukaan naisten seksuaalisen halun taso vaihteli merkittävästi ajan myötä, ja parisuhteella oli merkittävä rooli seksuaalisen halun muutosten suhteen. 
 

Puolueiden neuvottelukulttuuri ja poliitikkojen henkilökemiat määrittävät kuntapolitiikkaa (Väitös: VTL Heimo Kukkonen, 25.5.2019, poliittinen historia)

VTL Heimo Kukkosen väitöstutkimuksessa analysoitiin aiemmin vähän tutkittua järjestö- ja kunnallispolitiikkaa ja sen muutosta Kaarinan kokoomusryhmittymän viitekehyksessä vuosina 1979–2009. Puoluejärjestön kehitys eteni paikallisesti joukkopuolueesta vaalipuolueeksi. Kolmen vuosikymmenen aikana vallankäytön paikat muuttuivat ja yksilökeskeisyys korostui valtapolitiikassa.

Väitös lisää ymmärrystä filosofian poikkeuksellisen avoimesta identiteetistä (Väitös: VTL Henri Pettersson, 3.5.2019, filosofia)

Turun yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Henri Pettersson pohtii väitöstutkimuksessaan erilaisten vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa. Filosofia on vakiintuneeksi akateemiseksi oppialaksi siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen sisässä esiintyy yhä nykyäänkin runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita, menetelmiä ja tavoitteita.