Asiasana: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc)

Joni Jaakolan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointiteknologia ei niinkään vastaa iäkkäiden hoivan ongelmiin, vaan monimutkaistaa niitä. Etnografisessa sosiologian alan väitöstutkimuksessaan Jaakola perehtyi hyvinvointiteknologiaan liittyviin odotuksiin ja siihen, mitä eettisiä ja poliittisia seurauksia sen käyttöönotolla voi olla iäkkäiden hoivatyön kannalta.

Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.

Ilmastonmuutos haastaa arkimoraalin toimivuutta, toteaa filosofi Mikko Puumala Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hänen mukaansa ihmisen moraalipsykologia ole sopeutunut vastaamaan globaaleihin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisiin ongelmiin. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Puumala selvittää, millaisia uhrauksia yksilöltä vaaditaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Hiiliveron kannatus on Pohjoismaissa asuvien keskuudessa muuhun Eurooppaan nähden korkeaa, havaitsi Jukka Sivonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Hän arvioi, että korkeampi kannatus liittyy Pohjoismaissa vallitsevaan vahvaan luottamukseen poliittisiin instituutioihin.

Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän lasku vähentää sosiaalimenoja ja kasvattaa tuloeroja länsimaissa, ennakoi valtiotieteiden maisteri Ari-Matti Näätänen Turun yliopistoon tekemässään väistötutkimuksessa.

Viitebudjettiin pohjaava köyhyyden mittaustapa kuvaa perinteistä pienituloisuusmittaria paremmin siitä, missä köyhyydessä on kyse, ilmenee Lauri Mäkisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Viitebudjetissa otetaan huomioon menoihin vaikuttavat olosuhteet kuten asuinpaikka tai asumismuoto.

Hyvä työmarkkina-asema ja tulotason kohoaminen edistivät vanhemmaksi tuloa, osoittaa valtiotieteiden maisteri Anneli Miettinen väitöstutkimuksessaan. Sen sijaan työttömyys ja siihen liittyvät toimeentulon ongelmat vähensivät 30:tä ikävuotta lähenevien ja heitä vanhempien ensimmäisen lapsen saantia.

Jopa alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyys on matalampi köyhyyttä ja materiaalista puutetta kokevilla kuin niitä kokemattomilla. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Enna Toikan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli asiaa lasten ja nuorten itsensä kuvaamana. – Köyhien lasten matalampi elämäntyytyväisyys liittyy todennäköisesti materiaa itsessään enemmän köyhyyden rooliin lasten sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa, Toikka sanoo.

Anestesialääkkeillä aiheutettu vastauskyvytön tila näkyy aivojen sähköisen toiminnan muutoksena jo ennen tajuttomuutta, selviää diplomi-insinööri Roosa Kallionpään Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessaan Kallionpää pyrki selvittämään kahden anestesia-aineen, deksmedetomidiinin ja propofolin, avulla tajunnan ja vastauskykyisyyden hermostollisia korrelaatteja.

Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.