Asiasana: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Monimuotoistuva mediaympäristö tekee populistisista liikkeistä hauraita elleivät ne turvaudu vastakkainasettelun kärjistämiseen (Väitös: VTM Niko Hatakka, 5.10.2019, poliittinen historia)

Nykyinen mediajärjestelmä muokkaa mitä ja miten ”kansan” nimissä puhutaan sekä kuinka ”kansaa” edustavia poliittisia liikkeitä arvioidaan. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Niko Hatakka Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki populismin logiikkaa nykyajan mediajärjestelmässä, jossa perinteinen eliittivetoinen tiedonvälitys on kietoutunut kaikkien käsissä olevaan verkkoviestintään.

Hyvinvointivaltion rakenteet voivat sekä heikentää että ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle (Väitös: MA Heta Pöyliö, 23.8.2019, sosiologia)

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.

Tieteellisen toiminnan piirteet tulevat ymmärrettäviksi sen historiaa tarkastelemalla (Väitös: VTM Veli Virmajoki, 10.6.2019, filosofia)

Tieteen asema nyky-yhteiskunnassa on keskeinen. Tieteellisen toiminnan piirteitä ja niiden mahdollisia kytköksiä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja teknologiaan ei kuitenkaan ymmärretä niin hyvin kuin tieteen keskeinen asema vaatisi. Turun yliopistossa väittelevä Veli Virmajoki selvitti väitöskirjassaan, miten tieteellisen toiminnan piirteitä voidaan ymmärtää tutkimalla tieteen historiaa. Tutkimus muotoilee uuden viitekehyksen, jonka avulla tieteen historia voidaan tehdä ymmärrettäväksi ja joka auttaa ratkomaan tieteenhistorian tutkimuksessa aiemmin esiin tulleita ongelmia.
 

Naisten alentunut seksuaalinen halu nousi lyhyen psykologisen intervention myötä (Väitös: PsM Annika Gunst, 21.5.2019, psykologia)

Alhainen seksuaalinen halu on naisten raportoimista seksuaalisista ongelmista yleisin. PsM Annika Gunst on tutkinut väitöstutkimuksessaan naisten alhaisen seksuaalisen halun ennustajia ja psykologisia hoitomenetelmiä. Tulosten mukaan naisten seksuaalisen halun taso vaihteli merkittävästi ajan myötä, ja parisuhteella oli merkittävä rooli seksuaalisen halun muutosten suhteen. 
 

Puolueiden neuvottelukulttuuri ja poliitikkojen henkilökemiat määrittävät kuntapolitiikkaa (Väitös: VTL Heimo Kukkonen, 25.5.2019, poliittinen historia)

VTL Heimo Kukkosen väitöstutkimuksessa analysoitiin aiemmin vähän tutkittua järjestö- ja kunnallispolitiikkaa ja sen muutosta Kaarinan kokoomusryhmittymän viitekehyksessä vuosina 1979–2009. Puoluejärjestön kehitys eteni paikallisesti joukkopuolueesta vaalipuolueeksi. Kolmen vuosikymmenen aikana vallankäytön paikat muuttuivat ja yksilökeskeisyys korostui valtapolitiikassa.

Väitös lisää ymmärrystä filosofian poikkeuksellisen avoimesta identiteetistä (Väitös: VTL Henri Pettersson, 3.5.2019, filosofia)

Turun yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Henri Pettersson pohtii väitöstutkimuksessaan erilaisten vaihtoehtoisten filosofiakäsitysten olemassaoloa. Filosofia on vakiintuneeksi akateemiseksi oppialaksi siinä suhteessa poikkeuksellinen, että sen sisässä esiintyy yhä nykyäänkin runsaasti erimielisyyttä siitä, mitkä lopulta ovat filosofoinnin todellisia kohteita, menetelmiä ja tavoitteita.

Perhetausta ja matala koulutus yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemisen riskiin nuorilla aikuisilla (Väitös: VTM Ilari Ilmakunnas, 3.5.2019, sosiaalipolitiikka)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin nuoren aikuisuuden aikaisia taloudellisia vaikeuksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Suomessa taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla aikuisilla tyypillisiä, mutta suurimmalle osalle lyhytaikaisia. Riski taloudellisten vaikeuksien kokemiselle ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Etenkin matala koulutus ja perhetausta ovat voimakkaasti yhteydessä riskiin.