Asiasana: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitöstutkimus analysoi Yhdysvaltojen sotilasliittojen kehittymistä Aasian-Tyynenmeren alueella Kylmän sodan jälkeen (Väitös: VTM Sampo Kemppainen, 22.10.2021, valtio-oppi)

Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.

Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä (Väitös: VTM, FM Tiia Sudenkaarne, 28.8.2021, filosofia)

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Väittelijän kehittämä mindfulness-nettikurssi madaltaa toisen asteen opiskelijan ahdistuneisuutta ja lisää onnellisuutta (Väitös: PsM Oskari Lahtinen 22.1.2021, psykologia)

Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.

Naisten ulkonäkö on normatiivisesti säädelty läpi elämän (Väitös: VTM Erica Åberg, 18.12.2020, taloussosiologia)

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Eläkeläisten toimeentulo säilyy eläkeaikana kohtuullisena (Väitös: KTL Juha Rantala, 4.12.2020, sosiaalipolitiikka)

Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.

Suomi liittyi rauhanturvaamisen avulla osaksi kylmän sodan läntisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia rakenteita (Väitös: VTM Jukka Pesu, 5.12.2020, poliittinen historia)

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Väitöstutkimus oikoo yleisiä väärinkäsityksiä Immanuel Kantin filosofiasta ja objektiivisuuden käsitteestä (Väitös: FM, VTM Matti Saarni 27.11.2020, filosofia)

Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on  kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.

Lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti heijastuu aikuisiän mielenterveyteen (Väitös: LKT, VTM Raimo K. R. Salokangas, 27.11.2020, psykologia)

Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että erityisesti lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.

Arkinen itsenmittaus muuttaa ymmärrystä itsestä – eikä se ole vain positiivista (Väitös: VTM Harley Bergroth, 6.11.2020, sosiologia)

Omien kehontoimintojen arkinen mittaaminen on jännitteistä ja ristiriitaista toimintaa, ilmenee valtiotieteiden maisterin Harley Bergrothin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. – Teknologia on aina enemmän kuin vain passiivinen väline, sillä se konkreettisesti muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme, Bergroth sanoo.