Asiasana: Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Työvelvollisuutta rikkoneita ja ”vaikeita” suomalaisia määrättiin jatkosodan aikana työleireille (Väitös: Dosentti Pekka Niiranen, 22.6.2022, poliittinen historia)

Suomessa oli jatkosodan aikana kymmeniä työleirejä, joille määrättiin tuhansia suomalaisia. Teologian tohtori Pekka Niiranen osoittaa Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa, että erityyppisille työleireille lähetettiin vuosina 1942–1944 ainakin 2 500 suomalaista. Niirasen mukaan presidentti Kekkonen osallistui leirijärjestelmän luomiseen esittämällä romanien kokoamista työleireille.

Sosiaalinen media vääristää poliittiseen ilmapiiriin liittyviä käsityksiä Suomessa (Väitös: VTM Ilkka Koiranen, 3.6.2022, taloussosiologia)

Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen media poliittisissa keskusteluissa, ilmenee Ilkka Koirasen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Koirasen mukaan ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.

Nokian jälkeisessä Suomessa tavoitteeksi nousi startup-yrittäjyys (Väitös: VTM Henri Koskinen, 14.5.2022, sosiologia)

Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on.  – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.

Kylmän sodan Suomessa harjoitettiin äärimmäisen pragmaattista ulkopolitiikkaa ja särjettiin KGB:n illuusiot (Väitös: VTM Mari Luukkonen, 29.4.2022, poliittinen historia)

Suojelupoliisi toimi kylmän sodan aikana voimakkaammin suhteessa KGB:hen kuin mitä aiemmin on ymmärretty. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa Mari Luukkonen tuo esille, että Supon KGB-residentille tekemät ilmoitukset Neuvostoliiton harjoittamasta luvattomasta tiedustelutoiminnasta kestävät kansainvälisen vertailun.  – On aika rikkoa myytti KGB:n kaikkivoipaisuudesta kylmän sodan Suomessa, Luukkonen sanoo.

Työyhteisösovittelun onnistuminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ja esihenkilön tukea (Väitös: VTM Tuula Kaitsaari, 25.3.2022, sosiaalityö)

18.03.2022

Korjaava työyhteisösovitteluprosessi ja sovittelijoiden toiminta edistävät ristiriitatilanteiden ratkaisua ja koettua työhyvinvointia, mutta aina sovitteluprosessin läpikäynti ei riitä ristiriidan ratkaisemiseksi. Asiaa väitöstyössään tutkineen Tuula Kaitsaaren mukaan sovittelutilanteiden jälkeen työhyvinvointi heikkeni erityisesti silloin, jos sovitteluun osallistuneet kokivat, ettei esihenkilö tukenut muutosta.

Minuuden ymmärtäminen edellyttää monitahoista selitysmallia (Väitös: VTM Heidi Haanila, 25.3.2022, filosofia)

Eri tekijöiden välinen dynamiikka on tärkeää minuuden ymmärtämisessä. Valtiotieteiden maisteri Heidi Haanila selvitti väitöstutkimuksessaan, että minuuden kokonaisuuden ymmärtämiseksi tulee huomioida lukuisia osatekijöitä ja lisäksi näiden tekijöiden keskinäinen vuorovaikutus. Minuuden dynamiikka on merkittävä tutkimuskohde, sillä se liittyy myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Unissa harjoitellaan erityisesti sosiaalisia tilanteita (Väitös: PsM Jarno Tuominen, 4.3.2002, psykologia)

Koemme unissa useammin sosiaalisia tilanteita kuin vastaavassa valve-elämässä. Psykologian maisteri Jarno Tuominen todensi ilmiön osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta. Hän esittää väitöskirjassaan myös teoreettisen viitekehyksen ilmiön ymmärtämiselle. Tutkimus paljasti myös, että sosiaalisia tilanteita kuvaavat unet ovat yleisiä jopa sosiaalisen eristäytyneisyyden aikana, tosin tuolloin unissa nähtiin vähemmän vieraita ihmisiä kuin normaaliolojen unissa.

Suomalaisessa asuntopolitiikassa korostetaan ihmisten valinnanvapautta (Väitös: YTM Hanna Kettunen, 17.12.2021, sosiologia)

Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.

Maahanmuuttoasenteet vaihtelevat selvästi Turun eri alueiden välillä (Väitös: VTM Mikko Leino, 12.10.2021, valtio-oppi)

Eri asuinalueilla on tunnistettavissa olevia selkeitä eroja maahanmuuttoon liittyvissä asenteissa. Valtiotieteiden maisterin Mikko Leinon Turun eri asuinalueiden eroja luotaava väitöstutkimus osoittaa, että kielteisesti maahanmuuttoon voidaan suhtautua niin alueilla, joissa on suuri maahanmuuttajaväestö, kuin alueilla, joissa vieraskielisiä on hyvin vähän. Naapuruston näkemykset heijastuvat vahvimmin vasta omaa mielipidettään muodostamassa oleviin nuoriin.