Tohtorinhattu valtiotiede 2

Väitöstutkimus osoittaa nuorten naisten odottavan työltä myös mielihyvän ja onnistumisen tunteita (Väitös: VTM Emma Lamberg, 13.1.2023, sosiologia)

Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.

Valtiotieteiden maisteri Emma Lambergin sosiologian alan väitöstutkimus pohjaa vuosina 2017–2018 tekemiin 39 nuoren naisen haastatteluun. Tutkimuksen osallistujat opiskelivat kahdella koulutusalalla ja -tasolla: toisella asteella sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulutuksessa sekä kolmannella asteella media- ja viestintäalan koulutuksessa ammattikorkeakouluissa.

Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa Lamberg osoitti kahta alaa ristiinvalottamalla, että työ ei ole haastatelluille nuorille vain tapa hankkia toimeentuloa. Toive emotionaalisesti palkitsevasta, omien arvojen mukaisesta työstä luonnehti niin hoitoalalla kuin media-alallakin opiskelevien nuorten naisten suuntautumista työelämään.

– Tutkimukseni mukaan kulttuurisesti jaetut, työetiikkaa koskevat tunnesäännöt ohjaavat nuoria naisia lähestymään työtä mielihyvän ja nautinnon lähteenä. Toisaalta tutkimukseni osallistujia myös huoletti, löytäisivätkö he toiveidensa mukaista työtä, Lamberg sanoo.

Hoivakriisi estää jo tekemästä palkitsevaksi koettua työtä

Lähihoitajaksi valmistumassa olevia nuoret naiset kokivat alansa mielekkääksi ja näkivät työn paitsi yhteiskunnallisesti tärkeänä myös henkilökohtaisesti merkityksellisenä. He kokivat myös työllistymisen mahdollisuudet hyviksi, mutta olivat huolissaan jaksamisestaan tehostetussa hoitotyössä.

Yksi Lambergin tutkimuksen keskeisimmistä löydöksistä liittyy hoitoalan työvoimapulaan ja sen syihin.

– Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että lähihoitajan työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien, esimerkiksi ikääntyneiden vanhusten, tarpeisiin vastaamista. Siksi monet olivat myös pohtineet, että he eivät halua jäädä lähihoitajiksi ja suunnittelivatkin jatkavansa lähihoitajakoulutuksesta esimerkiksi sairaanhoitajiksi, Lamberg sanoo.

Hän toteaakin tuloksen kertovan syvenevästä hoivakriisistä ja siitä, miten hoitoalan työolot ovat osasyy alan työvoimapulaan.

– Yhteiskuntamme hoivatarpeet ovat kasvussa väestön ikääntyessä, mutta jo alalle opiskelevat joutuvat huomaamaan, että hoitotyötä ei ole riittävästi resursoitu. Tämä kytkeytyy osaltaan naistapaisen työn rakenteelliseen aliarvostukseen. Lisäksi tulokseni kertovat hoitotyön risteävistä hierarkioista, sillä lähihoitajakoulutuksessa ja valkoisten, suomalaisten opiskelijoiden puheissa etenkin vanhushoito nähtiin sopivana työnä maahanmuuttajille, Lamberg kertoo.

Media-alalla etsitään keinoja suojata itseään

Media-alalla opiskeleville nuorille naisille työn merkityksellisyys kiteytyi lupaukseen luovasta työstä, jossa voi toteuttaa itseä. Samalla media-alalle valmistuvat naiset olivat huolissaan työllistymisestään kilpailuilla työmarkkinoilla.

Lambergin tulokset osoittavat, että media-alaa opiskelevat nuoret naiset ajattelivat toivotun työn löytämisen vaativan paitsi osaamista myös oikeanlaista persoonallisuutta. Siten koulutuksesta valmistuvat nuoret naiset pyrkivät työstämään asenteitaan ja kehittämään persoonallisuuttaan esimerkiksi erilaisin itsevarmuus- ja tuottavuusopein.

– Media-alaa koskevat löydökseni kertovat intohimoisen työorientaation kääntöpuolista ja siihen liittyvistä ristiriidoista. Kun työhön on investoinut koko persoonansa, myös kritiikki voi satuttaa. Niin historiallisesti kuin nykyäänkin erityisesti naisiin on työntekijöinä kohdistettu ajatuksia liiasta herkkyydestä ja tunteellisuudesta. Tätä taustaa vasten ei olekaan yllättävää, että haastattelemani nuoret naiset pyrkivät myös opettelemaan keinoja, joilla he voisivat suojautua ja olla antamatta liikaa itsestään työlle, Lamberg sanoo.

***

VTM Emma Lamberg esittää väitöskirjansa Becoming Workers: How Young Women Negotiate Their Imagined Futures in the Finnish Work Society julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.1.2023 klo 12. (Turun yliopisto, Publicum, Pub 2 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku)

Vastaväittäjänä toimii Dr Christina Scharff (King's College London, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Suvi Salmenniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Väittelijän yhteystiedot: emmalam@utu.fi

>> Väittelijän kuva

>> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä 

Luotu 05.01.2023 | Muokattu 05.01.2023