Asiasana: Sosiologia

Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on.  – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Pääsyy siihen on myönteinen: ihmiset elävät aiempaa pidempään. Kun syntyvyys samaan aikaan laskee kovin alas, muutos ravistelee yhteiskuntaa niin laaja-alaisesti, että Strategisen tutkimuksen neuvosto on haastanut tutkijat apuun. Turun yliopiston tutkijoiden johtamat NetResilience- ja FLUX-tutkimuskonsortiot etsivät keinoja kimmoisampaan muutokseen.

Professori Elina Kilpi-Jakonen johtama INVEST-tutkimuskeskuksen työryhmä on saanut 150 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen  Nuorten osallisuuden ympäristöt: Sosiaalisen osallistumisen, kiinnittymisen ja kansalaistoiminnan tekijät kulttuurisesti moninaisten nuorten kasvamisympäristöissä.

Suomen Akatemia on myöntänyt reilun 9 miljoonan euron jatkorahoituksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTille. Rahoituskausi ulottuu vuoteen 2026. Väliarvioinnin tehnyt kansainvälinen arviointipaneeli totesi lippulaivan toiminnan erinomaiseksi ja erittäin tulokselliseksi todeten samalla tulevaisuuden suunnitelmien olevan lupaavia.

Sosiaalisella pääomalla on keskeinen merkitys nuorten koetulle hyvinvoinnille, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Merkitys on erityisen suuri niille, joiden hyvinvoinnin taso on muuten matala. Kaikista sosiaalisista suhteista perhesuhteet osoittautuivat muita tärkeämmiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin 12–13-vuotiaita nuoria, ja se julkaistiin Social Indicators Research -lehdessä.

Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.

Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisis­taan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.

Vanhempien matalilla resursseilla ja muilla perheen hyvinvointia koettelevilla tekijöillä saattaa olla kielteisempiä seurauksia lasten kehitykseen ja hyvinvointiin, jos tekijät kasautuvat samoihin perheisiin. Näin toteaa valtiotieteiden maisteri Sanni Kotimäki Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen pohjalta.

Hyvinvointivaltioiden on katsottu muuttuvan hitaasti, ja myös suomalaista sosiaaliturvaa on enimmäkseen uudistettu vähän kerrallaan. Asiaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut valtiotieteiden maisteri Sampo Varjonen osoitti, että poikkeuksellisissa olosuhteissa suuretkin muutokset ovat silti mahdollisia.  

Pariutuminen ylipäätään on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.