Asiasana: sosiologia

Nuoret naiset ovat sitoutuneita palkkatyöhön, mutta toivovat rahan rinnalla työltä merkityksellisyyttä, osoittaa Emma Lamberg väitöstutkimuksessaan. Media- ja hoitoalalle valmistuvia tutkinut Lamberg osoittaa, että työn mielekkyyden puute voi johtaa osaajapulaan. – Lähihoitajaopiskelijat olivat työssäoppimisten ja kesätöiden aikana havainneet, että työ on monissa työpaikoissa järjestetty tavalla, joka ei mahdollista hoidettavien tarpeisiin vastaamista. Monet olivatkin pohtineet, etteivät he halua jäädä lähihoitajiksi, Lamberg sanoo.

Turun kaupunkitutkimusohjelmasta myönnettiin rahoitus neljälle tutkimushankkeelle, joista kaikissa on mukana Turun yliopiston tutkijoita. Yksi hankkeista kehittää keskeisiä ranta-alueita, toinen tutkii kaupunkisatamien digitalisaatiota, kolmas arjen ja hyvinvoinnin kokemusta uusissa kaupunginosissa ja neljäs urbaania pyhiinvaellusta ennen ja nyt. Jokainen tutkimus sai 150 000 euron rahoituksen.

Hyvinvointipalvelujen digitalisoitumisen myötä väestön digitaaliset kyvyt ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin. Turun yliopistossa tehty sosiologian alan tutkimus osoitti, että erityisesti koulussa haasteita kohtaavilla nuorilla on riski jäädä syrjään informaatioyhteiskunnan digitaalisesta osallisuudesta.

Uutena ja vallankumouksellisena nähdyn startup-yrittäjyyden juuret ulottuvat 1990-luvulle, paljastuu valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen tuoreessa väitöstutkimuksessa. Samalla startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on.  – Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, Koskinen toteaa.

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Pääsyy siihen on myönteinen: ihmiset elävät aiempaa pidempään. Kun syntyvyys samaan aikaan laskee kovin alas, muutos ravistelee yhteiskuntaa niin laaja-alaisesti, että Strategisen tutkimuksen neuvosto on haastanut tutkijat apuun. Turun yliopiston tutkijoiden johtamat NetResilience- ja FLUX-tutkimuskonsortiot etsivät keinoja kimmoisampaan muutokseen.

Professori Elina Kilpi-Jakonen johtama INVEST-tutkimuskeskuksen työryhmä on saanut 150 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen  Nuorten osallisuuden ympäristöt: Sosiaalisen osallistumisen, kiinnittymisen ja kansalaistoiminnan tekijät kulttuurisesti moninaisten nuorten kasvamisympäristöissä.

Suomen Akatemia on myöntänyt reilun 9 miljoonan euron jatkorahoituksen Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen lippulaiva INVESTille. Rahoituskausi ulottuu vuoteen 2026. Väliarvioinnin tehnyt kansainvälinen arviointipaneeli totesi lippulaivan toiminnan erinomaiseksi ja erittäin tulokselliseksi todeten samalla tulevaisuuden suunnitelmien olevan lupaavia.

Sosiaalisella pääomalla on keskeinen merkitys nuorten koetulle hyvinvoinnille, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Merkitys on erityisen suuri niille, joiden hyvinvoinnin taso on muuten matala. Kaikista sosiaalisista suhteista perhesuhteet osoittautuivat muita tärkeämmiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin 12–13-vuotiaita nuoria, ja se julkaistiin Social Indicators Research -lehdessä.

Valtio on viime vuosikymmeninä vähentänyt asuntopoliittisia toimiaan Suomessa. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Hanna Kettusen mukaan Suomessa asuntopolitiikan odotetaan olevan neutraalia: valtio ei saa suosia yhdenlaista asumista muiden kustannuksella. – Tärkeänä pidetään myös sitä, että asuntopoliittiset toimet suunnataan auttamaan niitä kotitalouksia, jotka eivät pysty hankkimaan markkinaehtoista asumista, Kettunen sanoo.

Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisis­taan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.