Asiasana: Sosiologia

Mitä enemmän naisvaltaisissa kaupungeissa oli naisia, sen epätodennäköisemmin naiset synnyttivät ensimmäisen lapsensa. Ilmiö paljastuu tutkimushankkeessa, jossa asiaa selvitettiin jatkosodan jälkeisen karjalaisen siirtoväen elämänvaiheita seuraavan aineiston avulla. Historialliseen aineistoon pohjaava tieto voi olla tutkijoiden mukaan myös jossain määrin sovellettavissa nykypäivän kaupunkiympäristöihin. 

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uuden blogisarjan ”Yhteiskunnasta, rakkaudella” neljäs kirjoitus on julkaistu. Lue filosofian professorin Juha Räikän ajatukset kertomisesta sekä sarjan aiemmat osat osoitteessa blogit.utu.fi/yhteiskunnasta.

Elämäntapahtumilla ja vanhempien resursseilla on tärkeä rooli lapsen aikuisuuden tulemissa. Yhteys näkyy valtiotieteiden maisteri Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Kailaheimo-Lönnqvistin tutkimus toi esille, että myös puolison vanhempien resursseilla on merkitystä.
 

Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.

Nykyisin yhä useampi tapaa tulevan kumppaninsa internetin välityksellä. Vaikka ”verkkodeittailua” ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä on tutkittu jokseenkin paljon, vähemmän on tutkittu sitä, onko kumppanin tapaaminen verkossa yhteydessä perheellistymiseen, parisuhdetyytyväisyyteen tai vastaavasti parisuhteen päättymiseen.

Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle koulumenestys huomioon ottaen. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustasolla on yhteys lasten korkeakouluvalintaan.

Mitä tutkittua tietoa meillä on koronan vaikutuksesta eriarvoistumiseen? Sitä sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo, erikoistutkija Satu Helske ja tohtorikoulutettava Henri Koskinen ovat selvittäneet syksyn ajan. Kahden viikon välein he ovat lähettäneet valtioneuvoston kansliaan teemaan sopivista tutkimuksista yhteenvedon sekä oman arvionsa niiden tieteellisestä pätevyydestä. Tietopaketti auttaa päättäjiä heidän työssään.

Me elämme niin suurten mullistusten äärellä, etteivät perinteinen politiikan keskustelu ja tapa hoitaa asioita riitä. On uskallettava irrottautua perinteestä, poistaa mielikuvitukselta rajat ja kuvitella utopioita. Näin näkee viiden tutkijan ryhmä, joka aikoo neljässä vuodessa etsiä erilaisia poliittisen mielikuvituksen tiloja, tutkia niitä ja kehittää työn pohjalta työkaluja poliittisen mielikuvituksen ruokkimiseen.

Turun yliopiston sosiologian tutkijat ryhtyvät selvittämään sitä, millä tavoin ja missä suomalaiset unelmoivat paremmasta tulevaisuudesta. Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeen tavoitteena on innostaa suomalaiset käyttämään avarakatseisemmin poliittista mielikuvitusta.

Omien kehontoimintojen arkinen mittaaminen on jännitteistä ja ristiriitaista toimintaa, ilmenee valtiotieteiden maisterin Harley Bergrothin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. – Teknologia on aina enemmän kuin vain passiivinen väline, sillä se konkreettisesti muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme, Bergroth sanoo.