Pohjoinen luonto muuttuu nopeasti
Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.
Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Manner-Euroopan pohjoisin tutkimusasema Kevolla kerää arvokasta tietoa arktisen vyöhykkeen luonnosta ja ympäristön muutoksista.
Apolloperhonen oli yleinen Etelä-Suomessa vielä 1900-luvun alussa, mutta sen kanta on Suomessa romahtanut ja viimeisiä esiintymiä on Saaristomeren alueella yritetty tukea luonnonhoitotoimilla. Lajin esiintymistä seurannut tutkija Jonna Kukkonen kertoo jäljellä olevien populaatioiden tilasta.
Kysymyksiin vastaavat ympäristötieteen yliopistonlehtori, dosentti Timo Vuorisalo ja erikoistutkija Simo Laakkonen digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta.
Humanistinen ympäristötutkimus on tarkastellut punkkeja kulttuurisesta ja historiantutkimuksen näkökulmasta. Miten puutiaiset on ymmärretty Suomessa 1800-luvulta tähän päivään, entä kuinka media on vaikuttanut suomalaisten puutiaiskäsityksiin?
Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta kuvan alapuolella.
Tiedustelua tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla paremman päätöksenteon puolesta, sanoo tiedustelututkimuksen uusi professori ja Venäjän asiantuntija Kari Liuhto.
Kysymyksiin vastaavat yrittäjyyden professori Anne Kovalainen ja erikoistutkija Sr., sosiologian dosentti Seppo Poutanen Turun työtieteiden keskuksesta, Turun kauppakorkeakoulusta.
Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.
Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.
Ura on vienyt professori Maija Setälää Varsinais-Suomesta maapallon eri kolkkiin, mutta kiinnostus demokratian tutkimiseen ja kehittämiseen on säilynyt nykyhetkeen saakka. Uravalinta ei kuitenkaan ollut Setälälle alusta saakka päivänselvä.