Asiasana: Neurologia

Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.

Turun yliopiston ja Harvardin tutkijoiden johtama tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa onnistunut paikantamaan riippuvuussairauksien hoidon kannalta keskeiset aivoverkostot. Löydöksen toivotaan johtavan uusiin tehokkaisiin hoitomahdollisuuksiin riippuvuussairauksissa. Uraa uurtavat tutkimustulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä, joka on yksi lääketieteen arvostetuimpia tiedelehtiä maailmassa.

LL Katariina Kuutti tutki väitöskirjassaan uusia menetelmiä MS-taudin ennusteen arvioimiseen sekä eri lääkehoitojen vaikutusta taudin etenemiseen. Tutkimuksessa todettiin, että varhain aloitettu tehokas lääkehoito parantaa MS-taudin ennustetta. Aivojen tilavuuden mittaaminen magneettikuvista sekä verestä mitattava neurofilamentti ovat potentiaalisia tulevaisuuden työkaluja optimaalisen lääkehoidon valinnassa.

Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.

Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala ovat solmineet yhteistyösopimuksen Turku Brain & Mind -alueverkoston perustamisesta. Verkosto edistää aivoterveyden tutkimusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomessa. Kansallisen neurokeskuksen alueverkostot aloittivat toimintansa vuoden 2021 lopulla.

LL Emma Honkanen tutki väitöskirjassaan tyvitumakkeiden toimintaa neurologisiin liikehäiriösairauksiin lukeutuvissa parkinsonismissa ja dystoniassa aivojen SPECT- ja PET-kuvantamisella sekä hyödyntämällä syväaivostimulaatiohoitoa.

Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.

FM Jouni Tuisku kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kuvantamismenetelmiä MS-taudista johtuvien valkean aineen molekulaaristen ja rakenteellisten muutosten selvittämiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa PET- ja diffuusiotensorikuvantamisen avulla, että hermosolujen tulehdusreaktio on yhteydessä aivojen rakenteelliseen vaurioon MS-potilaiden aivojen terveeltä vaikuttavassa valkeassa aineessa.

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Noora Lindgrénin väitöstutkimuksen tavoitteena oli kehittää Alzheimerin taudin varhaista havaitsemista tutkimalla ikääntyneitä suomalaisia kaksospareja. Tutkimuksessa arvioitiin tiedonkäsittelyn toimintoja kartoittavan puhelinhaastattelumenetelmän käyttökelpoisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös PET-kuvantamisen avulla Alzheimerin taudille ominaisten aivomuutosten, β-amyloidin kertymisen ja tulehdusreaktion yhteyttä tapahtumamuistiin.