Suomen Parkinson-säätiö on myöntänyt Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijoille yhteensä 72 800 euroa apurahoja edistääkseen liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin, dystonian ja essentiaalisen vapinan, tieteellistä tutkimusta.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat osoittivat, että tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset ovat poikkeavat neurologisessa sairaudessa, Parkinsonin taudissa.
Arjen älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja aktiivisuusrannekkeet voivat tukea ja parantaa kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoitoa tulevaisuudessa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näillä laitteilla voidaan havaita uusia, hoidon kannalta merkittäviä signaaleja eli biomarkkereita.
Suomen Parkinson-säätiön hallitus on tänä vuonna myöntänyt apurahoja Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien tutkimukseen yhteensä 171 700 euroa. Turun yliopistossa apurahan sai seitsemän tutkijaa.
Aivojen sisäosien mustatumakkeen solujen vähentyminen on keskeinen syy Parkinsonin tautia sairastavien masennukselle. Laura Saari selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa mustatumakkeen solumäärien yhteyttä aivojen kuvantamistutkimuksiin ja Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden oireisiin.
Neurologian erikoislääkäri Tomi Kuusimäen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset toivat esille uusia Parkinsonin taudin ennusteellisia tekijöitä. Tulokset osoittivat, että Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on kasvanut miehillä naisia enemmän, mikä tulee lisäämään Parkinsonin tautia sairastavien miesten osuutta. Uutena mahdollisena riskitekijänä myöhemmin kehittyvälle Parkinsonin taudille tunnistettiin aiemmin diagnosoitu psykoottinen häiriö tai skitsofrenia.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan skitsofreniaa sairastavilla potilailla on suurentunut riski sairastua Parkinsonin tautiin myöhemmällä iällä. Suurentunut riski voi johtua hermovälittäjäaine dopamiinia salpaavien lääkitysten aiheuttamista muutoksista aivojen dopamiinijärjestelmässä tai skitsofrenian aiheuttamista neurobiologisista vaikutuksista aivojen dopamiinijärjestelmään.
Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että ihonäytteistä havaittava LRRK2-niminen proteiinikinaasi on Parkinsonin taudissa yliaktiivinen ja haittaa proteiinisynteesiä. Tutkimustuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää uusien Parkinsonin taudin lääkkeiden kehittämisessä ja taudin aikaisessa diagnosoinnissa.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on parantunut miehillä naisia enemmän. Ennusteen sukupuoliero johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista. Havaittu muutos kasvattaa jatkossa todennäköisesti entisestään jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa.