Älylaitteita kannattaisi hyödyntää kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoidossa (Väitös: FM Sammeli Liikkanen, 4.8.2023, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)
Arjen älylaitteet, kuten puhelimet, kellot ja aktiivisuusrannekkeet voivat tukea ja parantaa kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoitoa tulevaisuudessa. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näillä laitteilla voidaan havaita uusia, hoidon kannalta merkittäviä signaaleja eli biomarkkereita.
Krooninen kipu ja Parkinsonin tauti ilmenevät niistä kärsiville hyvin yksilöllisesti, usein sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kyseisistä sairauksista kärsivillä potilailla on tyypillisesti harvoin kohtaamisia terveydenhuollon hoitohenkilökunnan kanssa ja heidän kokemuksensa omasta terveydentilastaan ja hoidon onnistumisesta on aina henkilökohtainen.
– Siksi on tärkeää löytää uusia tapoja tukea sekä potilasta että terveydenhuollon ammattilaista hoidon seurannassa ja onnistumisessa, niin hoitotilanteessa kuin potilaan arjessakin, sanoo Turun yliopistoon väitöstutkimuksen tehnyt Sammeli Liikkanen.
Liikkanen tutki väitöstutkimuksessaan kahta erilaista digitaalista terapiaa, joiden kehitystyössä hän oli mukana. Digitaaliset terapiat hyödynsivät arjessa käytettäviä tavallisia älypuhelimia ja aktiivisuusrannekeita. Väitöstutkimuksen löydös on merkittävä: tavalliset älylaitteet voivat tulevaisuudessa auttaa sekä seuraamaan kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin oireita että tukemaan itse hoitoa kliinisesti merkittävällä ja luotettavalla tavalla.
– Tarvittava teknologia on jo olemassa ja ihmiset ovat tottuneet käyttämään arjessa näitä laitteita. Nyt on kyse enää siitä, miten älylaitteilla kerääntyvä data saadaan tehokkaasti käyttöön myös terveydenhuollon puolella, Liikkanen toteaa.
Parkinsonin taudista ja kroonisesta kivusta kärsivät on mahdollista tunnistaa älylaitteiden liikedatan avulla
Väitöstutkimuksessaan Liikkanen kykeni tutkimusryhmän kanssa tunnistamaan kroonisesta kivusta kärsivät henkilöt tarkasti kerätyn liikedatan perusteella. Lisäksi he löysivät liikedatasta signaaleja, joiden merkitys vaikuttaa kliinisesti lupaavalta, sillä liikedatan muutokset korreloivat kliinisten muuttujien kanssa.
– Tulokset mahdollistavat tulevaisuudessa kroonisen kivun hoidon seurannan ja arvioinnin reaaliaikaisesti. Myös hoidon mukauttaminen yksilöllisesti helpottuu tulevaisuudessa, Liikkanen sanoo.
Myös Parkinsonin taudin osalta Liikkanen tutki pääasiallisesti liikedataa ja totesi Parkinson-potilaiden tunnistamisen datan perusteella mahdolliseksi. Kerätyn datan jatkoanalysointiin hän kehitti tutkimusryhmän kanssa keinoälypohjaisen mallin, joka tunnistaa henkilön liikkeen tyypin ennen varsinaisten oireiden analysointia. Tämä kaksivaiheinen analysointimenetelmä tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia Parkinsonin taudin seurantaan ja hoitoon.
Liikkasen väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että älylaitteet ja keinoäly voivat tulevaisuudessa tukea kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin etäseurantaa ja -hoitoa. Liikkasen mukaan nämä kehitysaskeleet saattavat paitsi edistää potilaiden hoitoa ja elämänlaatua, myös tarjota mahdollisuuksia terveydenhoidon kustannusten säästöön.
– On ilmiselvää, että etänä järjestettävät digitaaliset menetelmät voivat tehostaa kroonisten sairauksien hoitoa. Esimerkiksi kroonisen kivun ja Parkinsonin taudin hoidon luotettava seuranta ja ohjaaminen etänä ja nykyistä joustavammin ilman, että se edellyttää aina fyysistä vierailua vastaanotolle, on mahdollisuus niin potilaalle, hoitohenkilöstölle kuin kustannuksiin osallistuvalle yhteiskunnallekin. Silti täytyy muistaa, että mitkään digitaaliset ratkaisut ja välineet eivät ainakaan tässä maailmanajassa vielä kykene korvaamaan hoitotilanteessa tärkeää kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta. Mutta ehkäpä sille empatialle jää sitten niissä varsinaisissa hoitotilanteissa enemmän aikaa, Liikkanen toteaa.
***
FM Sammeli Liikkanen esittää väitöskirjansa ”Exploration of digital biomarkers in chronic low back pain and Parkinson’s disease” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.8.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kirsty Bannister (King’s College London, Englanti) ja kustoksena professori Ullamari Pesonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.
Väittelijän yhteystiedot: sammeli.liikkanen@orion.fi, p. 050 966 7466
