Asiasana: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn – tytöillä yhteys muuttuu iän myötä (Väitös: FM Susanna Kortesluoma, 21.1.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Sähköisillä potilastietojärjestelmillä merkittävä rooli tutkittavien löytämisessä tulevaisuuden kliinisiin lääketutkimuksiin (Väitös: FM Niina Laaksonen, 19.11.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kliinisten tutkimusten potilasrekrytoinnin haasteet tulevat lisäämään tarvetta potilastietojärjestelmissä käytettäville hakusovelluksille, käy ilmi FM Niina Laaksosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Terveydenhuollon organisaatioiden sähköisillä potilastiedoilla on tärkeä merkitys tutkittavien löytämisessä ja rekrytoinnissa. Laaksosen tutkimuksessa havaittiin kuitenkin tarve hakusovellusten, potilastietojärjestelmien ja lainsäädännön kehittämiselle.

Selkäydintilaan annettava kipulääkekandidaatti on tehokas, eikä aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia (Väitös: MSc Tiina Leino, 12.2.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kipu on yleinen oire, jota kokee arviolta 84 prosenttia aikuisista sairaalapotilaista. Orion Oyj:n kehittämä fadolmidiini on vaikutusmekanismiltaan α2-adrenoseptoriagonisti, joita käytetään yleisesti kipua lievittävinä ja rauhoittavina aineina. MSc Tiina Leinon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että fadolmidiini toimii koe-eläimillä hyvin ilman merkittäviä haittavaikutuksia. 

Solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa geeniterapian keinoin (Väitös: FM Minttu Mattila, 13.11.2020, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti.