Suurella osalla äideistä, joilla on todettu raskausdiabetes, on matkaa ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion toteutumiseen. Etenkin kuidun ja proteiinin saanti jäi riittämättömäksi juuri julkaistussa Turun yliopiston tutkimuksessa.
Terveyttä edistävä ruokavalio alkuraskaudessa edistää lapsen motorista kehitystä 5–6 vuoden iässä. Äidin korkeammalla rasvakudoksen määrällä on puolestaan epäsuotuisia vaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen, selviää juuri julkaistusta Turun yliopiston tutkimuksesta.
Isän ja lapsen välisen suhteen rakentumisesta raskausajalta eteenpäin on vasta vähän tutkimustietoa. Erityisesti isän raskaudenaikana muodostamista mielikuvista ja niiden merkityksestä tiedetään niukasti.
Väitöstutkimuksessa todettiin äitien korkeiden raskaudenaikaisten hiuksista mitattujen kortisolitasojen olevan yhteydessä äitien jatkuvaan raskaudenaikaiseen masennusoireiluun ja toisaalta lapsilla havaittuun vähäisempään psyykkiseen oireiluun kahden ja viiden vuoden iässä.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen 15-vuotisjuhlavuoden ohjelma jatkui perjantaina 8. marraskuuta Alhopuro-salissa järjestetyssä Raskausajan masennuksen tunnistaminen, tutkimus ja hoito -juhlaseminaarissa.
Suomen Akatemia on myöntänyt professori Andre Souranderin johtamalle raskaudenaikaisen masennuksen digitaalisen hoidon tutkimukselle akatemiahankkeen rahoituksen. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä.
Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.
Oppimisen, kielen tai motoriikan kehityshäiriön diagnoosin saaneiden lasten maahanmuuttajataustaisten äitien alkuraskauden D-vitamiinitasot eivät eronneet verrokkiäitien D-vitamiinitasoista, selvisi Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa. Maahanmuuttajaäideillä oli kuitenkin huomattavan matalat D-vitamiinitasot suomalaisiin äiteihin verrattuna.
Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.
Äidin raskaudenaikana käyttämät probiootit voivat auttaa ehkäisemään lapsen toistuvia uloshengitysvaikeuksia eli hengityksen vinkunaa, osoittaa Turun yliopiston ja Tyksin interventiotutkimus.