Raskausdiabeteksella voi olla epäsuotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen. Äidin kokonaisvaltainen terveyttä edistävä ruokavalio puolestaan tukee lapsen hermostollista kehitystä, selviää tuoreesta Turun yliopiston tutkimuksesta.
Terveyssovelluksen käyttö raskausaikana voi motivoida fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Terveyssovellusta käyttivät innokkaimmin naiset, joilla on korkeampi koulutustaso ja terveellisemmät elintavat.
Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista raskaana olevista naisista koki olevansa tietoisia ravintolisäsuosituksista, eivät ne aina toteutuneet käytännössä, selviää Turun yliopiston tutkimuksessa. Neljän maan vertailussa ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten yleistä Italiassa.
FM Miina Nurmi selvitti väitöstutkimuksessaan hyperemeesin eli vakavan raskauspahoinvoinnin ilmaantuvuutta, hoidon tarvetta, toistumista seuraavissa raskauksissa, vaikutusta perhesuunnitteluun sekä erilaisten taustatekijöiden ja hyperemeesin välisiä yhteyksiä suomalaisilla odottajilla.
Turun yliopiston vetämässä tutkimuksessa selvisi, että kalaöljy ja probiootit ovat hyödyllisiä emättimen mikrobistolle raskauden aikana. Ne vähensivät sellaisten bakteerien määrää, jotka ovat mahdollisesti haitallisia terveydelle. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että raskauden aikana todettu raskausdiabetes sekä emättimestä mitattu matriksin metalloproteinaasi (MMP-8) olivat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen.
Suurimmalla osalla naisista on riittämätön jodistatus raskausaikana ja sen jälkeen, selviää tuoreesta Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta.
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimushankkeen kehityspsykologinen tiimi järjestää seminaarin, jonka aiheena on raskausaika ja varhainen vanhemmuus lapsen kehityksen perustana. Seminaarin aihepiiri ja ohjelma ovat herättäneet suurta mielenkiintoa ja hybridi-tilaisuuteen on osallistumassa useita satoja kiinnostuneita.
Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.
Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.