Asiasana: Raskaus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Raskauden aikana käytetyt kalaöljy ja probiootit säätelevät emättimen mikrobistoa

13.04.2022

Turun yliopiston vetämässä tutkimuksessa selvisi, että kalaöljy ja probiootit ovat hyödyllisiä emättimen mikrobistolle raskauden aikana. Ne vähensivät sellaisten bakteerien määrää, jotka ovat mahdollisesti haitallisia terveydelle. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että raskauden aikana todettu raskausdiabetes sekä emättimestä mitattu matriksin metalloproteinaasi (MMP-8) olivat yhteydessä emättimen mikrobiston koostumukseen.

Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn – tytöillä yhteys muuttuu iän myötä (Väitös: FM Susanna Kortesluoma, 21.1.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Väittelijä esittää uusia näkökulmia odottavien äitien tupakka- ja päihdehäiriöiden hoitoon (Väitös: LL Heidi Jussila, 10.9.2021, lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi)

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä (Väitös: LL Minna Sucksdorff, 4.6.2021, lastenpsykiatria)

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito vaikuttaa äidin rasva- ja aminohappoaineenvaihduntaan (Väitös: LL Mikael Huhtala, 4.6.2021, synnytys- ja naistentautioppi sekä sisätautioppi)

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Raskauspahoinvointi voi riuduttaa odottajan

12.05.2021

Kaikki raskauspahoinvointi ei ole ”vain aamupahoinvointia”. Hyperemesis gravidarum eli hyperemeesi on harvinainen voimakkaan raskauspahoinvoinnin äärimuoto, josta kärsivä odottaja voi oksentaa jopa kymmeniä kertoja päivässä viikkojen ajan. Lauantaina 15.5. vietetään kansainvälistä Hyperemesis gravidarum -päivää, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tästä monen odotusta varjostavasta sairaudesta. 

Raskaana olevat pärjäsivät hyvin pandemian ensimmäisen aallon rajoituksissa

16.02.2021

Koronaviruspandemian ensimmäinen aalto sai suomalaiset sulkeutumaan koteihinsa, kun poikkeustilan julistamisen myötä ihmisten välinen kanssakäyminen supistettiin minimiin. Turun yliopiston tutkimuksessa seurattujen raskaana olevien naisten stressitaso nousi poikkeusaikana, mutta unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia. Fyysinen aktiivisuus taas väheni pandemiarajoitusten alkaessa, mutta rajoitusten jatkuessa paikallaanoloaika alkoi vähentyä.

Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille

28.01.2021

Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.