Asiasana: Immuunijärjestelmä

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin puolustussolujen toimintaa – Tuloksia voidaan hyödyntää immuunipuolustuksen säätelyn tutkimuksissa (Väitös: FM Marika Runsala, 30.9.2022, patologia)

FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.

Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, miten valkosolut siirtyvät pernaan – Tulokset hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä (Väitös: MSc Sina Tadayon, 21.9.2022, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

MSc Sina Tadayon tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Clever-1-molekyylin merkitystä imusolujen liikenteessä ja aktivoinnissa. Tutkimus kumosi vuosikymmeniä vallalla olleen käsityksen siitä, miten valkosolut kulkeutuvat pernaan. Immuunipuolustuksen kannalta tärkeät valkosolut kulkevat pernaan punaisen ytimen verisuonien kautta, toisin kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen tulokset on hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä.

Filovirusten VP24-proteiini heikentää luontaista immuniteettivastetta (Väitös: LL Felix He, 10.6.2022, virusoppi)

LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.

Uutta tietoa immuunivasteen säätelystä

03.05.2022

Geenit säätelevät osaltaan sitä, ketkä sairastuvat tulehduksellisiin sairauksiin elämänsä aikana. Turun Biotiedekeskuksen uusi tutkimus valottaa, miten geneettiset erot voivat vaikuttaa valkosolujen toimintaan ja sitä kautta immuunivälitteisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Nucleic Acid Research-lehdessä. 

Tutkimuksesta uutta tietoa B-solujen aktivoitumisesta ja kehon vasta-ainereaktion muodostumisesta (Väitös: MSc Alexey Sarapulov, 11.3.2022, patologia)

MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.

Ilman korkeat siitepölypitoisuudet ovat yhteydessä COVID-19-tartuntatiheyteen

09.03.2021

Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja COVID-19-tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio. Siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Imutiet säätelevät puolustusvasteen voimakkuutta (Väitös: MSc Dominik Eichin, 29.1.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.