Ihmisen puolustusjärjestelmän solut pystyvät liikkumaan itsenäisemmin kuin on aiemmin luultu. InFLAMES-tutkija Jonna Alangon tutkimuksessa havaittiin, että immuunisolut eivät liiku vain seuraamalla passiivisesti ympäristönsä kemiallisia vihjeitä. Päinvastoin, ne osaavat myös muokata näitä vihjeitä ja kykenevät siten suunnistamaan omin avuin kohden määränpäätään muuttuvissakin olosuhteissa.
Probioottien ja kalaöljyn samanaikainen käyttö raskausaikana voi muuttaa tulehdustekijöiden pitoisuutta rintamaidossa. Lisäksi lääkityksen käytöllä voi olla vaikutusta, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.
Lyhytkin liikuntasuoritus lisää elimistön puolustussolujen määrää syöpäpotilaiden verenkierrossa. Tulos saatiin valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turun yliopistossa tehdyissä kahdessa tutkimuksessa.
Lapsen immuunijärjestelmän kehityksestä tiedetään jo jonkin verran, mutta kokonaiskuva on vielä puutteellinen. INITIALISE-tutkimusprojekti aikoo selvittää, kuinka ihmisen puolustusjärjestelmä rakentuu ennen syntymää ja pian sen jälkeen. Projektin tutkijat kokoontuivat 24.-26. 4. 2023 Turun yliopistossa aloituskokoukseensa ja ensimmäiseen symposiumiinsa.
Turun yliopiston InFLAMES-lippulaivan tutkijat ovat olleet mukana selvittämässä, miten niin sanotut uusioimusolmukkeet voivat auttaa immuunipuolustusta löytämään syöpäkudoksen ja tuhoamaan sen. Löydös on osa laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Cancer Cell -tiedelehdessä.
Ensimmäiset elinkuukaudet ja -vuodet ovat ratkaisevia ihmisen immuunijärjestelmän kehitykselle. Se, minkälainen puolustusjärjestelmä lapselle muotoutuu, saattaa määrittää, mihin sairauksiin hän myöhemmin elämässään sairastuu. Kymmenen yliopiston yhteinen INITIALISE- tutkimusprojekti ryhtyy nyt selvittämään, mitkä tekijät muokkaavat lapsen immuunijärjestelmää ja voiko siihen vaikuttaa. Projekti on saanut lähes seitsemän miljoonan euron Horisontti Eurooppa-rahoituksen.
FM Marika Runsalan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kuvaillaan solurakennetta, joka saattaa edesauttaa nopean immuunipuolustuksen saavuttamisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös proteiineja, jotka saattavat säädellä imusolujen toimintatehokkuutta. Tutkimustulokset antavat uutta tietoa puolustussolujen toiminnasta ja tulokset voivat auttaa tulevaisuudessa myös ymmärtämään muun muassa allergioita ja autoimmuunisairauksia aiempaa paremmin.
MSc Sina Tadayon tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Clever-1-molekyylin merkitystä imusolujen liikenteessä ja aktivoinnissa. Tutkimus kumosi vuosikymmeniä vallalla olleen käsityksen siitä, miten valkosolut kulkeutuvat pernaan. Immuunipuolustuksen kannalta tärkeät valkosolut kulkevat pernaan punaisen ytimen verisuonien kautta, toisin kuin aiemmin on luultu. Tutkimuksen tulokset on hyödynnettävissä uusien lääkeaineiden kehityksessä.
LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.
Geenit säätelevät osaltaan sitä, ketkä sairastuvat tulehduksellisiin sairauksiin elämänsä aikana. Turun Biotiedekeskuksen uusi tutkimus valottaa, miten geneettiset erot voivat vaikuttaa valkosolujen toimintaan ja sitä kautta immuunivälitteisiin sairauksiin. Tutkimus julkaistiin korkeatasoisessa Nucleic Acid Research-lehdessä.