kuvituskuva imettävästä äidistä

Varhaislapsuuden immuunijärjestelmän kehitystutkimukselle miljoonarahoitus

01.12.2022

Ensimmäiset elinkuukaudet ja -vuodet ovat ratkaisevia ihmisen immuunijärjestelmän kehitykselle. Se, minkälainen puolustusjärjestelmä lapselle muotoutuu, saattaa määrittää, mihin sairauksiin hän myöhemmin elämässään sairastuu. Kymmenen yliopiston yhteinen INITIALISE- tutkimusprojekti ryhtyy nyt selvittämään, mitkä tekijät muokkaavat lapsen immuunijärjestelmää ja voiko siihen vaikuttaa. Projekti on saanut lähes seitsemän miljoonan euron Horisontti Eurooppa-rahoituksen. 

Tutkimusohjelmaa johdetaan Turun yliopistosta ja sitä koordinoi professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Matej Orešič

Lapsen puolustus- eli immuunijärjestelmän kehitys alkaa jo kohdussa ja jatkuu syntymän jälkeen, kun pienokainen altistuu monenlaisille bakteereille, viruksille ja muille ympäristötekijöille. Altistuminen on tärkeää immuunijärjestelmän muotoutumiselle, mutta vaihe ei ole vailla riskejä.

– Ensimmäiset kuukaudet ja vuodet ovat hyvin herkkää ja haavoittuvaista aikaa. Tiedämme jo, että varhainen immuunijärjestelmän kehitys on yhteydessä allergioiden, astman ja autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, riskeihin myöhemmin. Ymmärrämme kuitenkin vielä huonosti sitä, miten immuunijärjestelmä kypsyy ensimmäisinä elinvuosinamme, Matej Orešič kertoo. 

INITIALISE -hankkeessa (Inflammation in human early life: targeting impacts on life-course health) ryhdytään nyt kymmenen yliopiston tutkijoiden voimin selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen immuunipuolustuksen kehitykseen ja mitä se merkitsee ihmisen koko elinkaaren terveydelle.

Keskeinen kysymys tutkijoilla on myös se, voidaanko immuunijärjestelmään vaikuttaa niin, että eri sairauksien riskit vähenevät.

– Yhteinen näkemyksemme on, että immuunijärjestelmään kohdistetuilla tehokkailla varhaisvaiheen interventioilla on myönteinen vaikutus koko elämän mittaiseen terveyteen, Orešič kertoo.

Henkilökuva
Professori Matej Orešič

Kuvaaja/Tekijä

Jasper Mattson, Örebron yliopisto

Kemikaalivaikutukset luupin alle

Koska immuunijärjestelmä alkaa rakentua jo ennen syntymää, INITIALISE-tutkijoiden kiinnostus kohdistuu muun muassa odottavan äidin ruokavalioon ja hänen raskauden aikana kokemaansa stressiin. Syntymän jälkeen alkaa ympäristötekijöiden ja perimän monimutkainen yhteispeli, jonka sääntöjä immuuni- eli puolustussolujen kehitykselle ei vielä tunneta. Kuvioon liittyvät myös muun muassa elämän alussa suolistoon asettuvat mikrobit, jotka vaikuttavat terveyteemme siitä lähtien. 

Lapsi joutuu kohtaamaan vasta kehittyvän puolustusjärjestelmänsä kanssa ympäristömme kemikaalikuorman. 

– Aiomme tutkia ympäristön kemikaalien vaikutusta immuunijärjestelmään. Kemikaaleihin, kuten muihinkin immuunijärjestelmään vaikuttaviin tekijöihin pätee se, että hyvin pienellä altistumisella saattaa olla merkittäviä seurauksia. Tämä johtuu juuri siitä, että varhaisvuosina ihminen kehittyy ja muuttuu nopeasti ja koko ajan, Orešič selittää.  

INITIALISEssa on mukana sekä kliinikoita että tutkijoita, joilla on asiantuntemusta immunologiasta, lastentaudeista, mikrobiologiasta ja  aineenvaihdunnasta. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tutkimukseen tarvitaan muun muassa metabolomiikan ja lipidomiikan, proteomiikan, perinnöllisyyslääketieteen ja psykiatrian asiantuntemusta. 

Työ kestää kuusi vuotta

INITIALISE sisältää kahdeksan etenevää ja pitkittäistä syntymäkohorttitutkimusta eli tutkijat seuraavat pidemmän ajan tiettyjä lapsiryhmiä nähdäkseen esimerkiksi immuunivälitteisten sairauksien ilmaantumisen. 

Tutkimusohjelmassa tehdään sen loppuvaiheessa kliininen pilottitutkimus, jolla selvitetään, voiko immuunijärjestelmää ”korjata” ja näin ehkäistä sairauksia. 

– Tutkimus kohdistuu riskiryhmiin kuuluvien lasten suoliston mikrobiomiin. Tavoitteenamme on muokata ja parantaa immuunijärjestelmää ja vähentää siten sairastumisriskejä, Matej Orešič kertoo.

INITIALISE-hanke alkaa vuoden 2023 alusta ja se kestää kuusi vuotta. Projektissa ovat mukana Örebron yliopisto (Ruotsi), Napolin Federico II yliopisto (Italia), Karoliininen Instituutti (Ruotsi), Groningenin yliopiston lääketieteellinen keskus (Alankomaat), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), Helsingin yliopisto, Floridan yliopisto (Yhdysvallat), Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto ja Aberdeenin yliopisto (Skotlanti).

Turun yliopistosta hankkeeseen osallistuvat Matej Orešičin lisäksi päätutkijoina professori Hasse Karlsson FinnBrain-tutkimusohjelmasta ja professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja ja Turun Biotiedekeskuksen johtaja professori Riitta Lahesmaa. Biotiedekeskuksen yksiköistä mukana ovat  Funktionaalisen genomiikan keskus, Metabolomiikan keskus ja Solukuvantamisen ja virtaussytometrian ydinpalvelut.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen, Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot.

Luotu 01.12.2022 | Muokattu 01.12.2022