Elokuun alussa toimikautensa aloittava lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen on valinnut varadekaanit ja laitosjohtajat toimikaudelle 1.8.–31.12.2019.
Järjestyksessään 11. solun välikokoisiin säikeisiin keskittyvä kokous (EUROIF2019) kerää alan arvostetuimpia tutkijoita eri puolilta maailmaa Turkuun 9.–11. kesäkuuta 2019. Åbo Akademin ja Turun yliopiston järjestämä kokous esittelee alan tuoreimpia löydöksiä, jotka liittyvät solun tukirankaan kuuluvien välikokoisten säikeiden rakenteeseen, toimintaan ja niiden merkitykseen solujen ja kehon eri toiminnoissa.
Perinnölliseen neurofibromatoosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten on tärkeää tuntea tarkemmin sairauteen liittyvät solutapahtumat. Paula Pennanen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että neurofibromatoosiin liittyvien ihon hyvälaatuisten kasvainten solujen jakautuminen lisääntyy huomattavasti sukupuolihormonien vaikutuksesta. Pennanen tutki luunsyöjäsolujen muodostumista säätelevää soluviestintää ja havaitsi, kuinka tumat voivat siirtyä solusta toiseen.
Pohjoismaissa kiertävä kolmepäiväinen ScanVir 2019 -kongressi järjestetään Turussa 3.-5.6.2019. Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen virusopin järjestämään kongressiin saapuu noin 150 virologisen tutkimuksen ja diagnostiikan huippuosaajaa Pohjoismaista ja muualta Euroopasta. Turkuun on järjestetty kattava katsaus pohjoismaisesta virustutkimuksesta.
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen kliininen tutkija ja dosentti sekä Tyksin erikoislääkäri Jukka Kero saa Lastentautien tutkimussäätiöltä 400 000 euron kolmivuotisen henkilökohtaisen apurahan. Keron tutkimusryhmä on kehittänyt tautimalleja kilpirauhassairauksien mekanismien tutkimiseksi ja tutkinut erityisesti synnynnäisten kilpirauhassairauksien perinnöllisyyttä Suomessa.
Verinäytteestä eristetyn kasvain-DNA:n avulla voidaan löytää vaihtoehtoinen hoito niille potilaille, joiden munasarjasyöpä on muuttunut vastustuskykyiseksi solunsalpaajille.
FM Marie Nyman tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan soluväliaineen keskeisen sidekudosmolekyylin dekoriinin ilmentymistä ja merkitystä ihmisen epiteeliperäisissä syövissä. Tutkimuksessa selvisi, että virtsarakon syövän, paksusuolisyövän tai ulkosynnyttimien syöpien syöpäsolut eivät ilmentäneet dekoriinia. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että dekoriiniin perustuvalla geeniterapialla on mahdollista ehkäistä tutkittuja syöpiä edustavien solujen pahanlaatuista käyttäytymistä soluviljelyolosuhteissa.
Opinnäyteseminaarissa lääketieteellisen tiedekunnan biolääketieteen koulutusohjelman keväällä valmistuvat opiskelijat esittelevät luonnontieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintonsa opinnäytteet. Seminaari järjestetään 24.–26.4.2019 Medisiina D:n, Alhopuro-salissa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.
Suurten bakteeripopulaatioiden perimän, transkriptomin ja taudinaiheuttamistekijöiden laaja-alainen tutkiminen laskennallisia simulaatiomenetelmiä hyödyntämällä avaa ovia uusille rokotteille.