Asiasana: Biolääketieteen laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Selkäydintilaan annettava kipulääkekandidaatti on tehokas, eikä aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia (Väitös: MSc Tiina Leino, 12.2.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kipu on yleinen oire, jota kokee arviolta 84 prosenttia aikuisista sairaalapotilaista. Orion Oyj:n kehittämä fadolmidiini on vaikutusmekanismiltaan α2-adrenoseptoriagonisti, joita käytetään yleisesti kipua lievittävinä ja rauhoittavina aineina. MSc Tiina Leinon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että fadolmidiini toimii koe-eläimillä hyvin ilman merkittäviä haittavaikutuksia. 

Imutiet säätelevät puolustusvasteen voimakkuutta (Väitös: MSc Dominik Eichin, 29.1.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen (Väitös: FM Mari-Liis Mikk, 11.12.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä. 

Normaali spermantuotanto vaatii solujen yhteistyötä (Väitös: MSc Sheyla Cisneros Montalvo, 27.11.2020, fysiologia)

Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista. 

Väittelijä löysi uusia lupaavia sydänsairauksien hoitokohteita (Väitös: LL Juho Heliste, 27.11.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa geeniterapian keinoin (Väitös: FM Minttu Mattila, 13.11.2020, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti.