Asiasana: Biolääketieteen laitos

Suomalaistutkijat ovat tunnistaneet uuden sydämen vajaatoiminnan geneettisen alttiustekijän sydänlihaksen toimintaan vaikuttavasta TRIM55-geenistä. 

Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on julkaissut merkittävän koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan ns. epigeneettisillä lääkkeillä voidaan tietyissä tapauksissa estää rintasyövän kasvu. Saadut tulokset ovat merkittäviä erityisesti siksi, että niiden perusteella epigeneettisistä lääkkeistä voi olla hyötyä ainoastaan niille syöpäpotilaille, joiden maitorauhaskudoksessa on tapahtunut kehityksen aikana normaalista poikkeavia epigeneettisiä muutoksia. Muille potilaille näistä lääkkeistä voi olla jopa haittaa. Tulokset on julkaistu Naturen Scientific Reports -tiedejulkaisussa.

Turun yliopistossa väittelevä Anna Kazakova kehitti uuden, kustannustehokkaan ja vähemmän aikaa vievän monianalyyttimääritystestin, jota voidaan hyödyntää laaja-alaisesti virusinfektioiden diagnosoinnissa ja rokotteiden immuunivasteen mittaamisessa. Kazakova käytti uutta testiä selvittäessään varhaislapsuuden yleisten hengitysinfektioiden esiintyvyyttä ja tautitaakkaa sekä analysoidessaan influenssarokotteiden aikaansaamaa immuunivastetta aikuisilla. 

MSc Aki Stubb tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan erittäin monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesiota superresoluutiomikroskopian avulla. Tutkimuksessaan Stubb paljasti monikykyisten kantasolujen fokaaliadheesioiden erityispiirteitä.

Orionin Tutkimussäätiö on myöntänyt yhteensä 902 000 euroa apurahoina hakemusten perusteella vuodelle 2020. Apurahan sai yhteensä 18 turkulaistutkijaa.

Lymen borrelioosi on puutiaisten välittämä infektiotauti, joka on ollut Suomessa yleinen jo 50 vuotta sitten. Turun yliopiston tutkimusryhmä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa osoitti, että 1970-luvun taitteessa ihmiset olivat viisi kertaa altistuneempia borrelioosille kuin 2010-luvulla. 

Tutkijat ovat löytäneet uusia Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia verinäytteistä. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittiin suomalaisia kaksosia. Tutkimukseen osallistui kaksossisaruksia, joissa toinen kaksonen sairastaa Alzheimerin tautia ja toinen kaksonen on terve. Hankkeessa hyödynnettiin uusimpia perimänlaajuisia menetelmiä, joiden avulla selvitettiin, löytyykö kaksossisarusten verinäytteissä sairauteen liittyviä eroja perimän kemiallisissa, niin sanotuissa epigeneettisissä leimoissa, jotka ovat herkkiä ympäristötekijöiden ja elintapojen vaikutuksille.

Turun yliopistossa väittelevä Norma Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan veri- ja imusuoniston sisintä solukerrosta, endoteelia. Väittelijä osoitti, että tietyissä endoteelisoluissa ilmentyvä proteiini PLVAP on ensiarvoisen tärkeä sekä immuunipuolustuksen solujen liikkumiselle, että niiden oikealle kokoonpanolle aikuisissa kudoksissa.

Turun yliopiston patologian professori Ilmo Leivo on nimetty European Society of Pathologyn kunniajäseneksi. Kunniajäsenyys myönnettiin Euroopan patologiakonferenssin (ECP 2018) yhteydessä Bilbaossa Espanjassa syyskuussa 2018.

Minervasäätiön Medix-palkinto on tänä vuonna myönnetty kahdelle tutkimusryhmälle. Professori Gong-Hong Wein tutkimustyhmä Oulun yliopistosta palkittiin aggressiivisen eturauhassyövän geneettisen syntymekanismin selvittämisestä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston lääketieteellisen genetiikan professori Johanna Schleutkerin tutkimusryhmän kanssa.