Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut kierrättävät solun pinnan tarttumisreseptoreja ja jonka avulla aggressiiviset rintasyöpäsolut pääsevät leviämään elimistössä.
Kun rintasyöpä todetaan, on tärkeää määrittää syöpäkasvaimen leviämisen laajuus rinnassa, kainalon imusolmukkeissa ja muualla elimistössä. LL Vilma Madekiven väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rintasyövän paikallista levinneisyyttä voidaan arvioida ilman laajoja kirurgisia toimenpiteitä. Tekoälyyn pohjautuva ennustemalli antoi tutkimuksessa lupaavia tuloksia.
Notch-proteiinit ovat tärkeitä kasvua ja erilaistumista sääteleviä tekijöitä niin normaaleissa soluissa kuin syöpäsoluissa. Turkulaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Notch-proteiiniperheen eri jäsenten aktiivisuutta muokataan fosforylaation välityksellä eri tavoin. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia hoitomuotoja syöpään, erityisesti hormoniriippuvaiseen rintasyöpään.
K. Albin Johanssons Stiftelse ja Suomen Syöpäinstituutin Säätiö ovat myöntäneet Turun yliopiston molekulaarisen solubiologian professori Johanna Ivaskalle viisivuotisen K. Albin Johansson -tutkimusprofessuurin ajalle 1.1.2021–31.12.2025. Apurahan turvin Ivaska voi keskittyä täysipainoisesti syöpätutkimukseen.
Turku Biosciencen uusi tutkimuslöytö liittyy SORLA-nimiseen proteiiniin, jonka toimintaa on tutkittu aiemmin lähinnä aivoissa liittyen Alzheimerin tautiin. Professori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmä on havainnut, että SORLA-proteiini tekee rintasyövän vastustuskykyiseksi käytössä olevalle Herceptin-syöpähoidolle ja lisää rintasyöpien aivoetäpesäkkeiden kasvua.
Minna Salakari osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että rintasyöpään sairastuneen selviytymistä eivät selitä pelkästään henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan myös se, mitä sosiaalisille suhteille tapahtuu sairastumisen myötä. Tutkimus vahvistaa puolison tai kumppanin tuen tärkeyttä rintasyövästä toipumisessa.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.
Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on julkaissut merkittävän koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan ns. epigeneettisillä lääkkeillä voidaan tietyissä tapauksissa estää rintasyövän kasvu. Saadut tulokset ovat merkittäviä erityisesti siksi, että niiden perusteella epigeneettisistä lääkkeistä voi olla hyötyä ainoastaan niille syöpäpotilaille, joiden maitorauhaskudoksessa on tapahtunut kehityksen aikana normaalista poikkeavia epigeneettisiä muutoksia. Muille potilaille näistä lääkkeistä voi olla jopa haittaa. Tulokset on julkaistu Naturen Scientific Reports -tiedejulkaisussa.