Rintasyöpäkirurgian turvallisuus on Turun yliopistollisessa keskussairaalassa korkeatasoista (Väitös: LL, FM Anselm Tamminen, 24.3.2023, kirurgia)

Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Arvioidaan, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Valtaosalle potilaista tehdään leikkaus, ja erityisesti silloin, kun potilaan koko rinta on poistettava, leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski. LL, FM Anselm Tamminen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkauksen turvallisuutta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tulokset osoittivat, että leikkaushoito on Turussa korkeatasoista. 

Rintasyöpä yleistyy länsimaissa muun muassa väestön ikääntymisen takia jatkuvasti. Rintasyövän hoito on kuitenkin kehittynyt viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Aiemmin hyvin yleistä rinnan poistoleikkausta tehdään yhä harvemmin, kun rinnan säästävät leikkaustekniikat ovat kehittyneet. Nykyään rinnan säästäminen onkin mahdollista valtaosalla rintasyöpäpotilaita. 

Myös rintasyövän lääkehoidot ovat kehittyneet. Merkittävällä osalla potilaista hoito voidaan nykyisin aloittaa lääkehoidolla. Lääkehoidolla rintasyöpäkasvainta saadaan usein pienennettyä, jolloin rinnan säästävä leikkaus on mahdollinen niillekin potilaille, joille se aiemmin olisi ollut mahdotonta. 

Edistysaskeleista huolimatta merkittävälle osalle potilaista joudutaan edelleen tekemään koko rinnan poisto, johon liittyy säästävää leikkausta enemmän komplikaatioita. 

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa kirurgina työskentelevä Anselm Tamminen selvitti väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkaukseen päätyneiden rintasyöpäpotilaiden leikkausturvallisuutta, komplikaatioiden esiintyvyyttä ja syövän uusiutumista. Tutkimuksessa Tamminen kävi läpi yhteensä yli kahden tuhannen leikkauspotilaan tiedot kymmenen vuoden ajalta. 

Leikkauspäivänä kotiutuminen on turvallista

Tamminen teki tutkimuksessaan useita merkityksellisiä havaintoja leikkausturvallisuudesta. Tutkimuksessa Tamminen muun muassa kartoitti päiväkirurgisesti hoidettujen eli leikkauspäivänä kotiutuneiden potilaiden komplikaatiomääriä ja vertasi tuloksia potilaisiin, jotka jäivät leikkauksen jälkeen yön ajaksi osastohoitoon.

– Tärkein löydös oli, että vakavat komplikaatiot olivat hyvin harvinaisia kummassakin potilasryhmässä, eikä komplikaatioiden määrässä ollut eroa ryhmien välillä. Päiväkirurgia osoittautui hyvin turvalliseksi myös iäkkäillä ja perussairailla potilailla, joiden päiväkirurgiaan on aiemmin suhtauduttu varsin varauksellisesti, Tamminen kertoo. 

Tutkimuksessa Tamminen havaitsi, että yöksi sairaalaan jääneet potilaat kävivät leikkauksen jälkeen päivystyksessä pienten leikkaukseen liittyvien ongelmien takia jopa hieman useammin kuin leikkauspäivänä kotiin päässeet potilaat. Tämä tieto oli hyödyllinen erityisesti koronapandemian aikana, kun potilaiden tarpeetonta vuodeosastohoitoa pyrittiin välttämään, jotta leikkauspotilaat eivät tarpeettomasti altistuisi vuodeosastopotilaiden mahdollisesti tarttuville sairauksille. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös aiemmin todettu, että leikkauspäivänä kotiutuvat potilaat kokevat yleensä toipuvansa leikkauksesta paremmin. 

– Koti onkin ihmiselle yleensä parempi paikka toipua kuin sairaala, Tamminen toteaa. 

Turussa komplikaatioriski alhaisempi kuin Helsingissä

Tutkimuksessaan Tamminen myös vertasi leikkauskomplikaatioiden esiintyvyyttä Tyksissä ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa leikattujen potilaiden välillä. Tutkimus osoitti, että erityisesti verenvuotokomplikaatioita oli Tyksissä leikatuilla potilailla merkittävästi vähemmän. 

– Tämä löydös on yhteydessä siihen, että Turussa käytetään näiden potilaiden leikkauksissa yleensä edistyneempää, ultraääniteknologiaan perustuvaa leikkausinstrumenttia. Se on selvästi kalliimpi kuin Helsingissä käytettävä perinteinen sähköveitsi, mutta tutkimus osoitti myös, että komplikaatioiden vähäisempi määrä tasoittaa eron kustannuksissa, jolloin kalliimman leikkausinstrumentin käyttö on perusteltua, Tamminen selittää.

Myös leikkauksen jälkeisten infektioiden esiintyvyys osoittautui Tyksissä matalaksi. Varsinaisesti tutkimuskohde oli selvittää leikkauksen yhteydessä annettavan antibiootin vaikutusta tulehdusriskiin. Tutkimus osoitti, että tulehduksia oli yhtä paljon potilailla, jotka saivat antibioottia kuin niillä, jotka eivät saaneet. 

– Tämäkin tulos on merkittävä, sillä antibioottien tarpeettomaan käyttöön on kiinnitetty paljon huomiota viime vuosina. Onkin merkittävää, jos jokin käyttöaihe todetaan kokonaan tarpeettomaksi, Tamminen huomauttaa.

Rintasyövän uusiutuminen harvinaista laajassa esiastesyövässä

Tutkimuksessa Tamminen selvitti myös rintasyövän uusiutumista potilailla, joille oli tehty rinnan poistoleikkaus niin sanotun rintasyövän esiastemuutoksen takia ja samassa yhteydessä rakennettu uusi rinta potilaan omalla selkälihaskielekkeellä. 

– Tämä on ollut haastava potilasryhmä, koska näitä tilanteita tulee vastaan harvoin. Kansainvälisestikään ei ole ollut selvää hoitosuositusta siitä, miten tulisi toimia, jos tällaisen leikkauksen jälkeen osoittautuu, että rintasyöpäkudos on yltänyt lähelle poistetun rinnan reunaa. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että rintasyövän esiastemuutoksen yltäminen reunan lähelle on yhteydessä taudin korkeampaan uusimisriskiin, mutta on ollut epäselvää, miten löydökseen tulisi suhtautua silloin, kun koko rinta katsotaan kuitenkin leikkauksessa tulleen poistetuksi.

Tutkimuksessa Tamminen totesi, että kymmenen vuoden aikana Tyksissä on hoidettu yli seitsemänkymmentä tällaista potilasta, eikä yhdenkään potilaan rintasyöpä ollut uusiutunut keskimäärin kuuden vuoden seuranta-aikana. 

– Tämä tieto on selkiyttänyt näiden potilaiden hoitoa ja seurantaa merkittävästi. Lisäksi se on vähentänyt tarpeetonta huolta potilaiden turvallisuudesta, sillä aiemmin tällaista tietoa ei ole ollut olemassa, kertoo Tamminen.

** 
LL Anselm Tamminen esittää väitöskirjansa ”Safety of Mastectomy in Breast Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.3.2023 klo 12 (TYKS T-sairaala, Johan Haartman-sali, Hämeentie 11, Turku).

Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii professori Malin Sund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.

Väittelijän yhteystiedot: jlatam@utu.fi 

Luotu 16.03.2023 | Muokattu 16.03.2023