Asiasana: Kirurgia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkaus ovat yhtä tehokkaita sairaalloisen lihavuuden hoidossa (Väitös: LL Mika Helmiö, 31.1.2020, kirurgia)

Lihavuus on yksi suurimpia maailmanlaajuisia terveysongelmia. Siihen liittyy lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus, huonontunut elämänlaatu sekä merkittävät terveydenhuollon kustannukset. LL Mika Helmiö vertaili Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen tuloksia painonlaskun, liitännäissairauksien paranemisen sekä elämänlaadun osalta sairaalloisen lihavuuden hoidossa. 

Uraauurtava suomalaistutkimus valittiin vuosikymmenen merkittävimpien joukkoon – muuttaa umpilisäkkeen tulehduksen hoitokäytäntöjä maailmalla

09.01.2020

Journal of American Medical Association (JAMA) on valinnut suomalaisen umpilisäketulehdustutkimuksen yhdeksi kymmenestä 2010-luvun kliinisesti tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleistaan. Tutkimus osoittaa, että isolla osalla potilaista antibiootit voisivat korvata leikkaushoidon lievemmissä umpilisäketulehduksissa. Artikkeli on listan ainoa kirurginen tutkimus. Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisema JAMA on maailman laajalevikkisin viikoittain ilmestyvä vertaisarvioitu korkeatasoinen lääketieteellinen julkaisu. 

Lasten ja nuorten selkäsairauksien hoito Turussa valtakunnallisesti korkealaatuista (Väitös: EL Markus Lastikka, 10.1.2020, lastenkirurgia)

EL Markus Lastikan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa mukana olleiden lapsuus- ja nuoruusiän skolioosin eli selän vinoutuman hoitotulokset ovat olleet Turussa hyviä. Lastikka tarkasteli tutkimuksessaan erilaisten korsettihoitojen tehokkuutta, skolioosin leikkaushoitoa sekä lasten kaularangan luudutusleikkausten syitä ja tuloksia. 

Kirurgisen tarkistuslistan käyttö parantaa neurokirurgisten potilaiden potilasturvallisuutta (Väitös: LL Marjut Westman, 13.12.2019, kirurgia)

Maailman terveysjärjestö WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönotto neurokirurgisissa leikkauksissa vähentää haavakomplikaatioita, leikkauksen jälkeisiä infektioita ja niistä johtuvia uusintaleikkauksia. Lisäksi listan käyttö parantaa kommunikaatiota ja turvallisuuskulttuuria leikkaussalissa. Tulokset käyvät ilmi LL Marjut Westmanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Synnytyksen aiheuttaman peräaukonsulkijalihasrepeämän hoidossa tarkka diagnoosi ja korjausleikkaus ovat keskeisiä, mutta oireita voi hoitaa myös ilman leikkausta (Väitös: MD Jaan Kirss Jr., 13.9.2019, kirurgia)

Vakavien synnytysrepeämien hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi on tärkeintä varhainen ja tarkka diagnoosi sekä repeämän korjauksen pettämiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen. Jaan Krissin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että uusi sakraalihermomodulaatiohoito on tehokas sulkijalihasrepeämän myöhäisvaiheen hoitovaihtoehto, ja se voi korvata korjausleikkauksen. 

Aortan repeämän kirurginen hoito on Pohjoismaissa huippuluokkaa – myös suppeammat leikkaukset tuottavat hyviä tuloksia (Väitös: LL Emily Pan, 23.8.2019, kirurgia)

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan yhä tarkempia diagnooseja (Väitös: LL Elina Lietzén, 1.3.2019, kirurgia)

Akuutin umpilisäketulehduksen optimaalisen hoidon valinnan edellytyksenä on tarkka diagnoosi. LL Elina Lietzénin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että akuutin umpilisäketulehduksen diagnosoiminen ja erityisesti tulehduksen vaikeusasteen määritys kliinisten oireiden ja löydösten sekä laboratoriotutkimusten avulla on epävarmaa. Sen sijaan varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella (TT) saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Opiskelu kirurgian oppiaineessa

Kirurgian perusopetuksen ja ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa kirurgiaa osaavia lääkäreitä, osaavia eri erikoisalojen kirurgeja ja osaavia eri erikoisalojen tutkijakirurgeja sekä ylläpitää ja edelleen kehittää kirurgierikoislääkäreiden ammattitaitoa ja tieteellistä osaamista yliopistopiirissämme ja myös valtakunnallisesti.

Kirurgia

Kirurgian oppiaine on toinen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suurista oppiaineista. Sen tehtävänä on huolehtia laadukkaasta kirurgisten erikoisalojen (gastroenterologinen kirurgia, urologia, verisuonikirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, plastiikkakirurgia, yleiskirurgia) perusopetuksesta, jatkokoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta sekä kyseisten erikoisalojen tieteellisestä tutkimustyöstä, johon sisältyy tieteellinen perusopetus, jatkokoulutus ja täydennyskoulutus. Kirurgian oppiaineen kaiken toiminnan päätavoite on mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.