Asiasana: Kirurgia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Synnytyksen aiheuttaman peräaukonsulkijalihasrepeämän hoidossa tarkka diagnoosi ja korjausleikkaus ovat keskeisiä, mutta oireita voi hoitaa myös ilman leikkausta (Väitös: MD Jaan Kirss Jr., 13.9.2019, kirurgia)

Vakavien synnytysrepeämien hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi on tärkeintä varhainen ja tarkka diagnoosi sekä repeämän korjauksen pettämiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen. Jaan Krissin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että uusi sakraalihermomodulaatiohoito on tehokas sulkijalihasrepeämän myöhäisvaiheen hoitovaihtoehto, ja se voi korvata korjausleikkauksen. 

Aortan repeämän kirurginen hoito on Pohjoismaissa huippuluokkaa – myös suppeammat leikkaukset tuottavat hyviä tuloksia (Väitös: LL Emily Pan, 23.8.2019, kirurgia)

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan yhä tarkempia diagnooseja (Väitös: LL Elina Lietzén, 1.3.2019, kirurgia)

Akuutin umpilisäketulehduksen optimaalisen hoidon valinnan edellytyksenä on tarkka diagnoosi. LL Elina Lietzénin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että akuutin umpilisäketulehduksen diagnosoiminen ja erityisesti tulehduksen vaikeusasteen määritys kliinisten oireiden ja löydösten sekä laboratoriotutkimusten avulla on epävarmaa. Sen sijaan varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella (TT) saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Opiskelu kirurgian oppiaineessa

Kirurgian perusopetuksen ja ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa kirurgiaa osaavia lääkäreitä, osaavia eri erikoisalojen kirurgeja ja osaavia eri erikoisalojen tutkijakirurgeja sekä ylläpitää ja edelleen kehittää kirurgierikoislääkäreiden ammattitaitoa ja tieteellistä osaamista yliopistopiirissämme ja myös valtakunnallisesti.

Kirurgia

Kirurgian oppiaine on toinen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suurista oppiaineista. Sen tehtävänä on huolehtia laadukkaasta kirurgisten erikoisalojen (gastroenterologinen kirurgia, urologia, verisuonikirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, plastiikkakirurgia, yleiskirurgia) perusopetuksesta, jatkokoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta sekä kyseisten erikoisalojen tieteellisestä tutkimustyöstä, johon sisältyy tieteellinen perusopetus, jatkokoulutus ja täydennyskoulutus. Kirurgian oppiaineen kaiken toiminnan päätavoite on mahdollisimman suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.