Asiasana: Virusoppi

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Uusi laajakirjoinen viruslääke voi auttaa taistelemaan pandemioita ja virusmuunnoksia vastaan (Väitös: FM Kiira Kalke, 17.3.2023, virusoppi)

09.03.2023

siRNA-parvi on uusi lääkehoitomuoto, joka hyödyntää hiljentäviä RNA-molekyylejä. FM Kiira Kalken Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan siRNA-parvi avaa mahdollisuuden uudenlaiseen virusten muuntautumista kestävään lääkehoitoon ja nopeaan lääkekehitykseen. Uuden viruslääkkeen tarve kumpuaa etenkin uusien ja uhkaavien virusten uhasta. Esimerkiksi miljoonat koronavirukselle altistuneet ja covid-19-tautiin sairastuneet olisivat tarvinneet toimivaa lääke- tai estohoitoa.

Tutkitut kausi-influenssarokotteet antoivat hyvän suojan pandeemista influenssa A -virusta ja sen jälkeläisviruksia vastaan (Väitös: FM Anu Haveri, 9.12.2022, virusoppi)

Suuren muuntautumiskykynsä vuoksi influenssa A -virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita ja ne ovat aiheuttaneet myös useita pandemioita. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Anu Haveri optimoi menetelmän, jota hän hyödynsi kausi-influenssarokotteiden ja lintuinfluenssarokotteiden synnyttämän immuniteetin tutkimisessa. Influenssarokote antaa suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta.

Filovirusten VP24-proteiini heikentää luontaista immuniteettivastetta (Väitös: LL Felix He, 10.6.2022, virusoppi)

LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.

Tutkimuksella terveyttä: Korona pisti rajat kiinni ja virologit töihin

26.08.2021

Tutkimuksella terveyttä -juttusarjassa summataan syksyn aikana koronapandemian oppeja Turun yliopiston ja Tyksin tutkijoiden näkökulmasta. Miten eri tieteenaloilla reagoitiin uuteen koronavirukseen ja kuinka uusin tieto tuotiin nopeasti avuksi potilaiden hoitoon ja diagnostiikkaan? Entä miten voimme oppia elämään uuden viruksen ja sen aiheuttaman taudin kanssa?

Covid-19-mRNA-rokote saa aikaan hyvän immuunivasteen myös virusmuunnoksia vastaan

28.06.2021

Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.

Kahdelle Turun yliopiston tutkimushankkeelle rahoitusta COVID-19-erityishaussa

25.06.2020

Suomen Akatemian COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimushaun hankkeet on valittu keskiviikkona 24.6.2020. Nopean erityishaun tavoitteiden kiireellisyyden vuoksi rahoitettiin korkeatasoisia hankkeita, joissa on jo käynnissä SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta tai koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin kahdelle hankkeelle.

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 2 miljoonaa Turun yliopiston korona- ja syöpätutkimuksille

11.06.2020

Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonan euron avustuksen Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkusen johtamalle tutkimusryhmälle, joka paneutuu laaja-alaisesti pandeemisen koronaviruksen tutkimiseen ja elimistön immuunipuolustuksen yksityiskohtiin. Säätiö myönsi lisäksi 975 000 euroa professori Jukka Westermarckin johtamalle tutkimukselle, joka keskittyy mekanismeihin, joilla RAS-onkoproteiini vaikuttaa syöpäsolujen pahanlaatuiseen käyttäytymiseen.