Asiasana: Rokotteet
Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Koronarokote aktivoi myös T-soluvälitteisen puolustusreaktion (Väitös: LL Antti Hurme, 7.2.2025, infektiotautioppi)
Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että Suomessa yleisimmin käytetty koronarokote aktivoi elimistössä T-soluvälitteisen puolustusreaktion, joka tehoaa hyvin myös muuntuneisiin virusvariantteihin ja antaa todennäköisesti suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
Turun yliopiston koe-eläinkeskus tekee yhteistyötä suomalaisen koronarokotteen kehittämisessä
Turun yliopiston koe-eläinkeskus tarjoaa prekliiniset tutkimuspalvelut Rokote Laboratories Finlandin nenään annosteltavan koronarokotteen kehittämiselle. Keskuksen tarjoamat palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä suomalaiselle lääkekehitysosaamiselle.
Mummot suojelivat tartuntataudeilta historiallisessa Suomessa
Turun yliopiston ja Max Planck -instituutin infektiobiologian laitoksen tutkijat selvittivät isoäitien roolia lasten tartuntatautikuolleisuuden ehkäisyssä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkimuksen mukaan isoäidit vähensivät lasten kokonais- ja infektiotautikuolleisuuden riskiä.
Nenään annosteltavasta hinkuyskärokotteesta lupaavia tuloksia
Nenään annosteltavasta uudesta hinkuyskärokotteesta on saatu lupaavia tuloksia. Rokote osoittautui turvalliseksi ja toimi hinkuyskää vastaan tutkimuksessa, joka tehtiin terveillä aikuisilla. Kansainväliseen rokotetutkimukseen osallistuivat Turun yliopistosta InFLAMES-lippulaivan tutkijat, professori Qiushui He ja projektitutkija Alex-Mikael Barkoff. Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa Lancet -tiedelehdessä.
Rokotteita epäröivät suhtautuvat myönteisemmin tilastolliseen tietoon kuin rokotuskokemuksiin perustuvaan viestintään
Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Influenssarokotteiden suojatehon arviointi rekisteritietojen perusteella on nopeaa ja kustannustehokasta (Väitös MSc Ulrike Baum, 8.10.2021, kansanterveystiede)
Influenssarokotteiden suojateho on arvioitava uudelleen vuosittain. MSc Ulrike Baum tutki väitöskirjassaan, miten influenssarokotteiden suojatehoa voidaan arvioida tehokkaasti terveydenhuollon rekisterien ja väestötietojen perusteella. Baumin tutkimuksen tulokset sisältävät lisäksi arvioita influenssarokotteiden antamasta suojasta lapsilla ja ikääntyneillä.
Covid-19-mRNA-rokote saa aikaan hyvän immuunivasteen myös virusmuunnoksia vastaan
Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.
Hinkuyskä on tiedettyä yleisempi Euroopassa
Vaikka rokottaminen hinkuyskää vastaan on Euroopassa hyvin tehokasta, tuore suomalaistutkimus osoittaa taudin olevan silti hyvin yleinen keski-ikäisten aikuisten keskuudessa eri Euroopan maissa. Samalla tutkimus viittaa myös taudin alidiagnosointiin, sillä vuosittain raportoidut luvut ovat huomattavasti tutkimuksessa havaittuja matalampia.