Asiasana: Rokotteet

Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.

Tutkijat etsivät terveitä miehiä ja naisia tutkimukseen, jossa arvioidaan PRV-101-nimisen, tutkimusvaiheessa olevan virusrokotteen turvallisuutta, siedettävyyttä ja kykyä käynnistää elimistössä puolustus- eli immuunivaste.

Turun yliopiston tutkimusryhmän johdolla on kehitetty uusi menetelmä rokotteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Menetelmä voi vähentää merkittävästi eläinkokeiden käyttöä rokoteteollisuudessa. 

Henkilöt, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja normeja, luottavat vähemmän lääkäreihin. Ja mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin, epäröivät rokotuspäätöksissään tai kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen. Henkilöt, joilla on heikompi luottamus lääkäreihin, käyttävät myös useammin vaihtoehtohoitoja. Tähän viittaa tuore tutkimus, johon osallistui 770 pienten lasten vanhempaa.

Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin.

Suurten bakteeripopulaatioiden perimän, transkriptomin ja taudinaiheuttamistekijöiden laaja-alainen tutkiminen laskennallisia simulaatiomenetelmiä hyödyntämällä avaa ovia uusille rokotteille.