Suomalaiset suhtautuivat korona- ja influenssarokotuksiin liittyvässä viestinnässä myönteisemmin viesteihin, jotka perustuivat tilastolliseen tietoon kuin viestintään, joka nojaa muiden ihmisten kokemuksiin, osoittaa tuore tutkimus. Kumpikaan viestintätapa ei kuitenkaan vähentänyt rokote-epäröintiä.
Tutkimuksen tavoitteena on saada käyttöön rokote, joka antaa mahdollisimman kattavan suojan aivokalvontulehdusta aiheuttavia meningokokkibakteereja vastaan.
Influenssarokotteiden suojateho on arvioitava uudelleen vuosittain. MSc Ulrike Baum tutki väitöskirjassaan, miten influenssarokotteiden suojatehoa voidaan arvioida tehokkaasti terveydenhuollon rekisterien ja väestötietojen perusteella. Baumin tutkimuksen tulokset sisältävät lisäksi arvioita influenssarokotteiden antamasta suojasta lapsilla ja ikääntyneillä.
Kaksi Pfizerin ja Biontechin rokoteannosta saaneilla 180 terveydenhuollon työntekijällä todettiin suomalaistutkimuksessa erittäin hyvä vasta-ainetaso SARS-CoV-2-virusta vastaan. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta (ent. Britannian muunnos) vastaan, mutta jossain määrin heikentynyt beetamuunnosta (ent. Etelä-Afrikan muunnos) vastaan.
Lääketieteellisen historian opinnot sopivat kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveyden ja sairauden luonteen ymmärtämisestä sekä lääketieteen ja terveydenhuollon kehityksestä ja niiden suhteesta muuhun yhteiskuntaan.
Vaikka rokottaminen hinkuyskää vastaan on Euroopassa hyvin tehokasta, tuore suomalaistutkimus osoittaa taudin olevan silti hyvin yleinen keski-ikäisten aikuisten keskuudessa eri Euroopan maissa. Samalla tutkimus viittaa myös taudin alidiagnosointiin, sillä vuosittain raportoidut luvut ovat huomattavasti tutkimuksessa havaittuja matalampia.
Maailman terveysjärjestö WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta. Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa. Kansainvälinen tutkimusryhmä ryhtyy EU-rahoituksen turvin auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia korjaamaan rokotteisiin liittyviä väärinkäsityksiä, vahvistamaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustamaan ihmisiä ottamaan rokote.
Turun yliopiston tutkimusryhmän johdolla on kehitetty uusi menetelmä rokotteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Menetelmä voi vähentää merkittävästi eläinkokeiden käyttöä rokoteteollisuudessa.
Henkilöt, joilla on tapana vastustaa sääntöjä ja normeja, luottavat vähemmän lääkäreihin. Ja mitä vähemmän ihmiset luottavat lääkäreihin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he suhtautuvat kriittisesti rokotuksiin, epäröivät rokotuspäätöksissään tai kieltäytyvät ottamasta rokotteita itselleen tai lapsilleen. Henkilöt, joilla on heikompi luottamus lääkäreihin, käyttävät myös useammin vaihtoehtohoitoja. Tähän viittaa tuore tutkimus, johon osallistui 770 pienten lasten vanhempaa.