Asiasana: lippulaiva

Suomen Akatemia valitsi lippulaivaohjelmaansa neljä uutta osaamiskeskittymää, joista kahdessa Turun yliopisto on mukana.

Lippulaivojen kannanotto tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitukseen

Parkkola on muun muassa tutkinut, miten varhaislapsuuden ja lapsuuden mielenterveysongelmat ovat yhteydessä kutsunnoissa pärjäämiseen. Hänen asiantuntemustaan voidaan hyödyntää suunniteltaessa henkiseen hyvinvointiin tähtääviä toimintaohjelmia kutsuntatilanteisiin.

Käsitys lapsuuden sosioekonomisen ympäristön suuresta merkityksestä elämänkululle on vakiintunut tutkimuskirjallisuudessa. Empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että koulutuksessa, ammattiasemassa ja tuloissa pelkän sosiaalisen ympäristön merkitys on vähäinen. Sen sijaan sosiaalinen ympäristö ja geenit vaikuttavat yhdessä. Koulutuksessa ja ammatillisessa periytymisessä näkyy vahvasti sosiaalisen perhetaustan mukaan vaihteleva geneettinen yhteys, jolla on myös iso merkitys siihen, mihin ammatteihin päädytään.

Äitien kokemusten mukaan korona-arki ja sulkutoimenpiteet keväällä 2020 hämärsivät niin työ- ja perhe-elämän väliset rajat kuin roolitkin. Äidit kuitenkin erosivat toisis­taan siinä, millaisia strategioita heillä ja heidän perheillään oli käytettävissään työn ja perheen välisten rajojen hallintaan. Erityisesti perheissä, joissa hoivavastuiden jako oli ollut epätasaista jo ennen covid-19-pandemiaa, ja joissa vain äiti siirtyi etätöihin, äidit kokivat päävastuun lisääntyneestä lastenhoidosta kasautuvan heidän harteilleen.

Isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän jäätyään eläkkeelle kuin ollessaan vielä työelämässä, selviää Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Lisäksi eläkesiirtymän aiheuttama muutos lastenhoitoapuun oli isoisillä suurempi kuin isoäideillä. Yhteys oli samanlainen eri puolilla Eurooppaa.

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Tutkimus julkaistiin 5.10. British Journal of Psychiatry lehdessä.

Vuoroasuminen on lisääntynyt monissa maissa ja se on yhä suositumpi lapsen asumisjärjestely vanhempien eron jälkeen. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapset asuvat suurin piirtein yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisen valinneiden vanhempien ja lasten taloudellisesta hyvinvoinnista ei tiedetä kuitenkaan paljoakaan.

Kun perheet muuttavat, oletetaan, että muuton myötä perheen taloudellinen tai sosiaalinen tilanne paranee, mikä hyödyttää koko perhettä. Olemassa oleva tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että lapsuusajan muuttaminen vaikuttaa negatiivisesti lasten hyvinvointiin, kun verrataan lapsiin, jotka eivät ole joutuneet muuttamaan. Uuden tutkimuksen mukaan muuttaminen toiselle seutukunnalle lisää koulupudokkuuden riskiä.

Professori Christina Salmivalli tutkimusryhmineen haluaa ottaa nuoret mukaan kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Ole muutoksentekijä –kampanjalla 13-18 –vuotiaat nuoret haastetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan nuorille suunnattu kiusaamisen vastaisten toimenpiteiden tai tapahtumien kokonaisuus.