Asiasana: Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Koetussa kouluturvallisuudessa ilmeni suuria eroja eurooppalais-aasialaisessa vertailussa

03.06.2022

Keskimäärin 31,4 prosenttia nuorista koki oman ilmoituksensa mukaan olonsa koulussa turvattomaksi, osoitti 13 Euroopan ja Aasian maata kattava tutkimus, joka toteutettiin Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johdolla. Suomessa yhdeksän kymmenestä nuoresta tuntee olonsa turvalliseksi koulussa, Japanissa vain noin kolmannes.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö laski yli neljänneksen koronapandemian alussa

09.03.2022

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen käyttö väheni 28 prosentilla COVID-19-pandemian alussa, osoitti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama laaja kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Merkittävin muutos tapahtui kiireellisissä päivystyskäynneissä, jotka vähenivät keskimäärin 40 prosenttia.

Psykiatriset häiriöt teini-iässä ovat yhteydessä myöhempään syrjäytymiseen

07.10.2021

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret olivat usein työelämän ja opiskelun ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä koski erityisesti nuoria, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tulokset selvisivät tutkimuksesta, jossa seurattiin kaikkia Suomessa vuonna 1987 syntyneitä henkilöitä. Tutkimus julkaistiin 5.10. British Journal of Psychiatry lehdessä.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Traumaperäisen stressin riski on kohonnut maanjäristykseen joutuneilla nuorilla ja maahanmuuttajien lapsilla (Väitös: MPhil Sanju Silwal, 11.6.2021, lastenpsykiatria)

Traumaperäisen stressin oireet ovat yleisiä nuorilla jopa 31 kuukauden kuluttua maanjäristyksestä. Suomessa taas traumaperäisen stressihäiriön riski on maahanmuuttajaisien lapsilla korkeampi kuin kahden Suomessa syntyneen vanhemman lapsilla. Tulokset käyvät ilmi MPhil Sanju Silwalin Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöskirjassa, jossa hän tutki traumaperäisen stressihäiriön riskitekijöitä. 

Monet raskausajan epäsuotuisat olosuhteet lisäävät ADHD-riskiä (Väitös: LL Minna Sucksdorff, 4.6.2021, lastenpsykiatria)

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

Kiusatuksi joutumisella yhteys mielenterveyden oireisiin – yhteys on voimakkain, jos kiusaamista tapahtuu sekä kasvokkain että netissä

10.05.2021

Kiusaaminen on maailmanlaajuinen ongelma, osoitti Turun yliopistossa tehty laaja kansainvälinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin kiusatuksi joutumisen yhteyttä mielenterveyden oireisiin. Niillä nuorilla, joita kiusattiin sekä kasvokkain että netissä, kiusaamisen yhteys tunne-elämän oireisiin oli voimakkaampi kuin niillä, joita kiusattiin ainoastaan kasvokkain tai ainoastaan netissä.