Monitieteisesti neuropsykiatrisesti oireilevien nuoret palveluja tutkiva hanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä reilun 450 000 euron rahoituksen. Turun yliopiston sosiaalityön professorin Merja Aniksen johtamassa tutkimuksessa kysymystä lähestytään sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan näkökulmia yhdistäen.
Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.
Yhteensä 11 928 lasta (6–12-vuotiaat) ja 8 239 nuorta (13–17-vuotiaat) sai sairausvakuutuskorvausta ADHD-lääkkeistä vuonna 2018, osoittaa Turun yliopiston ja Kelan tuore tutkimus. ADHD-lääkkeitä käytti pojista 4,4 % (lapset) ja 4,2 % (nuoret) sekä tytöistä 1,0 % (lapset) ja 1,3 % (nuoret).