Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Vuosien 2022–2025 aikana toimineen PAGA-hankkeen päätösseminaarissa syvennytään suomalaisten 10–20-vuotiaiden nuorten liikunnan ja pelaamisen välisiin yhteyksiin.
Tuore yhdysvaltalaisia nuoria tutkinut väitöskirja paljastaa, että lapsuuden ajan haitalliset kokemukset, kuten kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, altistavat nuoret itsetuhoisuudelle. Tytöillä oli suurempi riski itsetuhokäyttäytymiseen hoidon aikana, eikä itsetuhoisuuden riskin seulonta mielenterveyspalveluihin pääsyn yhteydessä pystynyt ennustamaan suurta määrää itsetuhoista käyttäytymistä.
Tuore Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Kelan tutkimus paljastaa, että suomalaisten lasten ja nuorten ADHD-lääkehoito kestää keskimäärin yli kolme vuotta. Suomessa myyntiluvallisten ADHD-lääkkeiden turvallisuudesta lapsilla on luotettavaa, kontrolloitua tutkimustietoa saatavilla vain vuoden seuranta-ajalta.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus järjesti tiistaina 25.3. Interventiotutkimuksen iltapäivän, jossa kuultiin tuoreista tutkimustuloksista, jotka liittyvät lapsille ja perheille kehitettyihin interventio-ohjelmiin. Tutkimuskeskus on 15 vuoden ajan kehittänyt riskiryhmille kohdennettuja matalan kynnyksen digiavusteisia hoito-ohjelmia ja tutkinut niiden vaikuttavuutta sekä käyttöönottoa.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen uudessa tutkimuksessa seulottiin kouluikäisten lasten ahdistuneisuutta ja tarkasteltiin lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Huolet hallintaan -ohjelman vaikuttavuutta. Tutkimuksessa selvisi, että ohjelma vähensi lasten yleisen ahdistuneisuushäiriön, sosiaalisen ahdistuksen ja eroahdistuksen oireita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kevyempi, täysin digitaalinen itseopiskelumateriaali voi vähentää lasten ahdistusoireita.
Suomalaiset nuoret kokevat köyhyyden voimakkaan negatiivisena ja monin tavoin vieraannuttavana kokemuksena yhteiskunnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Tuore Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee laajojen suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen. Se tuo esiin prosesseja ja tekijöitä, jotka muovaavat perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä.
Tuore väitöstutkimus haastaa laajasti hyväksytyt käsitykset pandemian yksipuolisen kielteisistä vaikutuksista nuoriin ja korostaa tarvetta parantaa hyvinvointivaikutusten arviointia päätöksenteon tukena.
Sijaishuollon ja nuorisopsykiatrian palvelut usein epäonnistuvat yhteisasiakkaiden kuntoutuksessa, paljastaa tuore tutkimus. Palveluista huolimatta monet nuoret eivät pääse kohti itsenäistä ja hyvinvoivaa elämää. Yhteiskunnalle seuraukset ovat mittavat: 25-vuotiaaksi mennessä yhteisasiakkaina olevien nuorten palveluihin on panostettu keskimäärin 375 000 euroa enemmän kuin ikätovereilla, mutta siihen mennessä kertyneet vuosiansiot ovat jääneet keskimäärin 65 prosenttia pienemmiksi ja työkyvyttömyyseläke- ja etuusmenot 45 000 suuremmiksi kuin ikätovereilla.
TtM, KM Tiina Putkuri tutki väitöskirjassaan kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana nyt ja tulevaisuudessa. Tulokset osoittivat roolin olevan epäselvä, mutta terveydenhoitajilla olevan halukkuutta ja valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja jo ilmenneiden ongelmien hoitamiseen.