Asiasana: FinnBrain

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn – tytöillä yhteys muuttuu iän myötä (Väitös: FM Susanna Kortesluoma, 21.1.2022, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

Odotettu koulutusmateriaali lapsen stressistä valmistunut

24.09.2021

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimus on tuottanut ammattilaisille suunnattua koulutusmateriaalia stressistä ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Materiaalin tavoitteena on lisätä tietoa varhaisen stressin merkityksestä lapsen kehi­tykselle, jotta työntekijät osaavat arvioida lapsen hyvinvointia, keskustella perheiden kanssa stressin vaikutuksista ja pohtia tuen tarvetta erilaisissa lapsiperheen stressitilanteissa. FinnBrain-syntymäkohortin tutkimus ja aineiston keruu etenevät suunnitelmien mukaan ja seuraavaksi on alkamassa uusi 9-vuotiaiden lasten ikäpiste.

Väittelijä esittää uusia näkökulmia odottavien äitien tupakka- ja päihdehäiriöiden hoitoon (Väitös: LL Heidi Jussila, 10.9.2021, lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi)

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Varhaiskasvatus ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä – iltapäivän tunteihin kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota (Väitös: KM Katja Tervahartiala, 28.5.2021, psykiatria)

KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä. 

Pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät koronakeväänä 2020

30.04.2021

5–8-vuotiaiden  lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä  tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille. 

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.