Asiasana: FinnBrain

Lapsuudenaikainen stressi jättää jälkensä siittiöiden epigeneettiseen profiiliin. Tuloksilla voi olla epigeneettisen periytymisen kautta myös käytännön merkitystä tuleville sukupolville, sillä monet havaituista assosiaatioista liittyvät aivojen kehitykseen. Uraauurtava havainto on tehty Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kesätyö seurakunnan lapsille järjestämillä leireillä muutti nuoren lukiolaisen elämän. Lasten kanssa toimiessa syttyi halu auttaa ja ymmärtää haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Tuo havainto on johdattanut Riikka Korjan Turun yliopiston psykologian professoriksi. Nyt hänen intohimonaan on auttaa paitsi haavoittuvassa asemassa olevia myös nuorempia tutkijoita ja opiskelijoita. 

Kun palvelua tuottavia ihmisiä sekä rahaa on tarvetta niukemmin, on tehtävä vaikuttavampia päätöksiä. Näin kiteytyy Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun yliopiston tiedekummien yhteisen Tutkimuksesta päätöksentekoon -seminaarin viesti. Kuulijoina olivat Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutetut. Tutkijoiden puheenvuorot toivat esille toimenpiteiden pitkäkestoisuuden. Esimerkiksi lapsen ensimmäisinä elinvuosinaan kokema stressi altistaa vanhemmiten muistisairaudelle.

Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Aikuisten tehtävänä on tarjota riittävän kasvun ja kehityksen eväät kaikille lapsille. Ratkaisut ongelmiin pitää etsiä yhteistyössä: lasten ja nuorten oppimis-, mielenterveys- ja hyvinvointiongelmien kasvua ei pysäytetä vain yhden tieteenalan tai palvelusektorin keinoin, kirjoittaa professori Riikka Korja Turun yliopistosta.

Lapsen ensimmäiseen siirtymään kotihoidosta varhaiskasvatukseen tulee kiinnittää huomiota paitsi lapsen myös vanhemman näkökulmasta, osoittavat kaksi Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta. FinnBrain-tutkimus osoitti, että pienten lasten sosiaaliset taidot olivat samalla tasolla olivatpa he kotihoidossa tai varhaiskasvatuksessa. Sote-akatemiassa tehty tutkimus osoitti, että siirtymävaihe herättää vanhemmissa pohdintaa, tunteita ja eläytymistä lapsen tuleviin kokemuksiin.

Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lasten aivojen kehitystä selvittävä turkulainen FinnBrain-tutkimushanke järjestää 2. kansainvälisen kongressin aiheena Prenatal and Early Life Stress - Implications for Later Childhood Development and Health. Toivotamme myös median tervetulleeksi laajaan kansainväliseen kongressiimme, joka järjestetään Ruissalon telakalla (Hevoskarintie 23, Turku) 7.-9.6.2023.

Lapsen immuunijärjestelmän kehityksestä tiedetään jo jonkin verran, mutta kokonaiskuva on vielä puutteellinen. INITIALISE-tutkimusprojekti aikoo selvittää, kuinka ihmisen puolustusjärjestelmä rakentuu ennen syntymää ja pian sen jälkeen. Projektin tutkijat kokoontuivat 24.-26. 4. 2023 Turun yliopistossa aloituskokoukseensa ja ensimmäiseen symposiumiinsa.