Asiasana: FinnBrain

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät koronakeväänä 2020

30.04.2021

5–8-vuotiaiden  lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi keväällä 2020 verrattuna pandemiaa edeltäviin oiretasoihin. Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. Vahempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa. Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä  tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille. 

Lapsen käyttäytyminen ja tarkkavaisuus sekä äidin raskaudenaikainen stressi ovat yhteydessä varhaislapsuuden suolistomikrobistoon (Väitös: LL Anna-Katariina Aatsinki, 12.2.2021, psykiatria)

Eläintutkimuksissa on osoitettu, että suolistomikrobiston epätasapaino varhaislapsuudessa vaikuttaa aivojen ja käyttäytymisen kehitykseen. Lääkäri Anna-Katariina Aatsingin väitöstutkimuksen perusteella varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myös ihmislasten myöhempään tarkkaavaisuuteen ja temperamenttiin. Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja vahvistaa myös, että äidin raskaudenaikainen pitkittynyt psyykkinen oireilu ja pitkäaikaiset hiusnäytteistä mitatut kortisolipitoisuudet ovat yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.

Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille

28.01.2021

Vastasyntyneen aivojen rakenne voi kertoa herkkyydestä varhaisille ympäristötekijöille. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa havaittiin, että vauvat, joiden aivojen mikrorakenne viittasi nopeampaan kypsymiseen, olivat herkempiä äidin masennusoireille. Kalifornialaisen syntymäkohortin aineistossa puolestaan vastasyntyneiden suurempi aivojen koko liittyi herkkyyteen vuorovaikutuksen laadulle. Tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.

Äidin raskaudenaikainen stressi on eri tavoin yhteydessä tyttö- ja poikavauvojen stressinsäätelyyn

10.12.2020

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa mitattiin 10-viikkoisten vauvojen stressihormoni kortisolin pitoisuuden muutoksia stressaavassa tilanteessa. Tyttövauvoilla kortisolitasot nousivat stressin vaikutuksesta ja palautuivat sitä hitaammin mitä enemmän äidillä oli ollut raskausaikana masennus- ja ahdistusoireilua. Poikavauvoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Ero tyttöjen ja poikien kortisolitasojen välillä näkyi selvimmin palautumisvaiheessa.

Äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa eri tavoin vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin (Väitös: LL Satu Lehtola, 11.12.2020, psykiatria)

Äidin voimakas psyykkinen stressi keskiraskaudessa on yhteydessä poikavauvojen pienempiin mantelitumakkeisiin ja tyttövauvojen suurempaan vasemman mantelitumakkeen kokoon, toteaa LL Satu Lehtola Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Magneettikuvantamista hyödyntämällä tehdyn tutkimuksen perusteella sukupuoli näyttäisi säätelevän äidin raskaudenaikaisen stressin eri tyyppien yhteyttä vastasyntyneen aivoihin.