Aikuisten tehtävänä on tarjota riittävän kasvun ja kehityksen eväät kaikille lapsille. Ratkaisut ongelmiin pitää etsiä yhteistyössä: lasten ja nuorten oppimis-, mielenterveys- ja hyvinvointiongelmien kasvua ei pysäytetä vain yhden tieteenalan tai palvelusektorin keinoin, kirjoittaa professori Riikka Korja Turun yliopistosta.
Turun yliopiston Sote-akatemia on saanut Opetushallitukselta rahoituksen uudenlaisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi vuosina 2022–2023. Maksuttomalla koulutuksella vahvistetaan kaikkien kasvatus- ja oppimisyhteisöjen ammattilaisten osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Sote-akatemian opinnoilla voit hankkia uutta osaamista sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatus- ja sivistyspalvelujen monialaisiin ja muuttuviin tarpeisiin
Lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentämiseen lähdetään uuden School to Belong -ohjelman voimin. Kehittämistyö siirtyy toteuttamisvaiheeseen, kun eduskunta ohjasi joululahjarahoistaan 250 000 euroa ohjelmalle. Hanketta vievät eteenpäin ohjelman kehittäjä HelsinkiMissio, kehitystyössä alusta saakka mukana ollut kasvatuspsykologian professori, opetusneuvos Niina Junttila ja hänen työyhteisönsä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos sekä Opetushallitus ja Aluehallintovirasto.
TtM Pihla Markkasen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että oppilaiden mielenterveyden tukemista koulun arjessa tulee vahvistaa. Opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat toivovat kouluihin lisää keinoja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen. Verkkopohjaiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa sekä mielenterveyden tukemisessa.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikutetaan kouluarjen moninaisissa vuorovaikutustilanteissa ja kohtaamisissa. Opettajille suunnattu kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus käynnistyy marraskuulla 2021. Haku Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen järjestämään koulutukseen on avoinna 31.8. saakka. Koulutukseen valittavat opettajat pääsevät kehittämään oman koulunsa tai kuntansa kouluhyvinvointia sekä osallistumaan valtakunnalliseen kouluhyvinvoinnin asiantuntijaverkostoon.
Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien hyvinvointi on heikentynyt koronan aikana merkittävästi. INVEST-lippulaivahankkeen hyvinvointikartoitus paljasti, että toisella asteella opiskelevilla nuorilla ahdistuneisuus ja masennusoireet olivat yleisempiä kuin ennen koronakriisiä. INVESTillä on tarjota tukea oppilaitosten hyvinvointityöhön. Opintokamu-kurssi on tarkoitettu opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn, mutta Opintokamusta löytyy materiaalia myös työskentelyyn opiskelijaryhmien kanssa.
Koronaepidemia on siirtänyt koulutukset etätapahtumiksi, mutta ei ole pysäyttänyt maailmanlaajuista kiinnostusta KiVa Koulu -ohjelmaa kohtaan. Uusi jatkosopimus on juuri solmittu Uudessa Seelannissa, ja neuvotteluja tämän kiusaamista ehkäisevän ohjelman käyttöönotosta käydään myös Lähi- ja Kaukoidässä.
Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa.
Turun yliopistossa tutkitaan oppimisen ja koulutuksen ilmiöitä koko ihmisen elämänkaaren ajalta varhaislapsuudesta vanhuuteen.