Asiasana: Opettaminen

Saako koulussa koskettaa? Miten kosketus näkyy opettajan työssä? Mihin piirtyvät miellyttävän tai epämukavan koskettamisen rajat? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa peruskoulun kosketuskulttuuria avaava uutuusteos Koskettava koulu. Kirjan ovat toimittaneet Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistonlehtori Pilvi Heinonen sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan professori Liisa Tainio ja yliopistonlehtori Ulla Karvonen.

Opettajankoulutuslaitoksella tohtoreiksi vuonna 2022 väitelleet Mirva Heikkilä ja Marko Lähteenmäki on palkittu ansiokkaista väitöstutkimuksistaan. Heikkilän palkinnon myönsi Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Marko Lähteenmäen Haukkalan säätiö. Heikkilän rinnalla Kasvatustieteiden päivillä palkittiin myös dekaani Jukka Husu ensimmäistä kertaa historiassa jaetulla Ansioitunut arvioitsija -palkinnon.

Korona-ajan etäopetus koetteli erityisesti yksinhuoltajaperheitä sekä perheitä, joissa kumpikaan vanhemmista ei voinut tehdä etätöitä tai perhetilanteissa oli hankauksia. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus toi esille myös myönteisiä piirteitä: etäopetusaika toi näkyväksi perheiden piilo-osaamista ja asiantuntemusta lasten oppimista ja koulunkäyntiä koskevissa asioissa.

Yliopisto-opettajan rooli on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Yliopistossa opettavat ovat olleet pitkään ennen kaikkea tutkijoita, joilta ei ole perinteisesti vaadittu pedagogisia opintoja. Ymmärrys yliopistopedagogiikan merkityksestä on kuitenkin kasvanut viime vuosikymmeninä. Yliopisto-opettajuutta väitöstyössään tutkinut Reeta Lehto havaitsikin kuitenkin, että tutkimus- ja opetustehtävien väliä on yhä jännitteitä

Lastenkirjailija Christel Rönns sekä Turun yliopiston fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan tutkijat ovat tehneet yhteistyössä Suomessa ainutlaatuisen lastenkirjan edistääkseen monikielisten lasten suomen kielen oppimista. Kutsumme median Iso ja Pieni – Talven arvoitus -kuvakirjan julkistamistilaisuuteen Turun kaupunginkirjaston Studio-tilaan perjantaina 16.12. klo 15.00–16.00, tilaisuuteen voi osallistua myös streemin kautta. Paikalla ovat Rönns sekä fonetiikan ja monikielisen pedagogiikan asiantuntijat.

Kouluissa täytyy keskittyä nykyistä enemmän universaalien tulevaisuustaitojen opettamiseen, jotta voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta, kirjoittaa tutkimuspäällikkö Johanna Ollila. Mutta mitä ovat tulevaisuustaidot ja miten niitä voi opettaa?

Yhdeksäsluokkalaiset oppilaat kokevat opettajan välittävän asenteen monella eri tavalla. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Maarit Hosion mukaan välittämiseksi koetaan esimerkiksi oppilaan huomioiminen kohtaamistilanteissa, oppilaan kuulluksi tuleminen sekä oppitunnin sisällöstä ja ajankäytöstä huolehtiminen. Lähes kaikilla haastatteluun osallistuneilla oppilailla oli peruskouluaikana syntyneitä kokemuksia opettajien välittämisestä.

Oppilaiden moninaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat haastavat opettajat nykypäivän koulussa. Miten ottaa huomioon erilaiset oppijat, tarjota kaikille mahdollisuuksia taustasta riippumatta? Avuksi tuli kehittämishanke DivED, joka kolmen vuoden aikana koulutti opettajia uudenlaiseen ajatteluun, kehitti ideoita opettajankoulutukseen ja jätti opettajille perinnöksi laajan tietopaketin käytännön harjoituksineen.

Miten koulutus voi auttaa lasta ja nuorta löytämään paikkansa yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kysymykseen pureudutaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan paneelikeskustelussa On the right track – koulutus väylänä osallisuuteen.  Torstaina 8.4. kello 10.15–11.45 lähetettävään paneelikeskusteluun osallistuu muun muassa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.