Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Suomalaisten toivelapsiluku on 2, mutta tästä ollaan kaukana: todellisuudessa luku on 1,3 lasta. Vajetta paikataan hedelmällisyyshoidoilla, mutta niistä alle viidennes onnistuu. Ympäristökemikaalit todennäköisesti heikentävät hedelmällisyyttä, joten niitä on tutkittava entistä tarkemmin, kirjoittaa fysiologian professori Jorma Toppari. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Kun terveydenhuollossa on niukasti rahaa, hoidot on suunniteltava ja kohdistettava mahdollisimman tehokkaasti. Mutta miten tehokkuutta mitataan tai edes määritellään? Avuksi tulee terveystaloustiede, jolla on tarjota käyttöön erilaisia menetelmiä arvioida terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta, kirjoittavat Mika Kortelainen ja Henri Salokangas Turun yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kirjoitus on julkaistu MustRead Akatemiassa.
Vettä riittää Suomessa, mutta maailmalla siitä on yhä paheneva pula. Suomessakin kuumenevat kesät voivat lisätä kuivuusjaksoja ja rankkasateet tuoda tulvia. Vuoden alussa käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivaohjelma tuottaa tutkittua tietoa päätöksentekoa varten, kirjoittavat Petteri Alho ja Björn Klöve. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Kun kuvannamme sydämen verenvirtausta, saamme samalla ”ilmaiseksi” kuvat kaikista muistakin kehon elimistä. Tämän mahdollistaa huipputarkka laitteisto, joka paljastaa muun muassa sydämen toiminnan ja stressin välisiä yhteyksiä sekä suoliston ja aivojen vuorovaikutusta, kirjoittaa professori ja PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Väestö ikääntyy, muistisairaudet yleistyvät ja hoitajista on huutava pula. Orpon hallituksen ja hyvinvointialueiden vastaus ei ole palvelujen lisääminen ja hoitoalan elvyttäminen. Päinvastoin: ikääntyneiden hoitoa leikataan ja hoitajamitoituksesta lipsutaan, kirjoittavat Jenny Paananen ja Jari Pirhonen. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Miten tehdä tavaroiden kuljetuksesta ja varastoinnista nykyistä puhtaampaa, tehokkaampaa ja turvallisempaa? Ilmastotavoitteet vaativat joka alalla uusia digiratkaisuja, eikä meriliikenne ole poikkeus, kirjoittavat tutkijat Toni Ahlqvist, Nina Janasik, Annukka Lehikoinen ja Emilia Luoma. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Tekoälyn käyttö lisääntyy nopeasti niin yrityksissä, julkishallinnossa kuin arkielämässä. Tekoälyn kehittäjät ovat verraten yksimielisiä siitä, että alaa on säänneltävä. Syynä ovat teknologian isot yhteiskunnalliset vaikutukset sekä tahattomat riskit ja järjestelmäriskit, kuten vähemmistöjen syrjintä, kirjoittavat Matti Minkkinen ja Matti Mäntymäki Turun yliopistosta. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Lihavuutta on kuvattu ongelmaksi jo keskiajalla, mutta 20 viime vuoden aikana se on lisääntynyt epidemian tavoin. Ongelma ei tule yksin: jos paino karkaa käsistä, useiden vakavien sairauksien riski kasvaa, kirjoittaa Pirjo Nuutila. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
Aurinkoenergian suosio maailmalla on kasvanut kohisten, kun aurinkopaneelien hinnat ovat pudonneet rajusti ja sähköntuotannossa tähdätään puhtaisiin ratkaisuihin. Energiakriisi ja sähkön hinnan nousu ovat vahvistaneet aurinkoenergian kannattavuutta Suomenkin leveysasteilla. Aurinkoenergia pitää integroida järkevästi nykyiseen energiajärjestelmään, jotta sen kasvu voi jatkua, kirjoittaa materiaalitekniikan tutkija Sami Jouttijärvi Turun yliopistosta. Artikkeli on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.
”Ehkä tämä hallitus tulee suhtautumaan näihin asioihin hieman realistisemmin ja pragmaattisemmin”, sanoi perussuomalaisten Riikka Purra Säätytalolla kysyttäessä, miten nyt neuvoteltavan hallituksen ilmastopolitiikka muuttuisi edellishallitukseen verrattuna. Nyt on hyvä hetki puntaroida niitä lähtökohtia, joista Purran mainitsemia painotuksia kannattaa lähestyä, kirjoittaa Jukka Käyhkö Turun yliopistosta. Kirjoitus on julkaistu alunperin MustRead Akatemiassa.