Turun yliopiston Flavoria-tutkimusalusta ja -ravintola on paikka, jossa tutkijat ja liiketoiminnan kehittäjät pääsevät tuottamaan uutta tieteellistä tietoa ja innovaatioita ihmisten aitoja kokemuksia ketterästi tutkimalla ja testaamalla. Tavoitteena on keksiä uusia ratkaisuja kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin tarpeisiin.
Tänä kesänä matkailijoilla on mahdollisuus valita vesistöystävällinen Annos puhtaampaa Saaristomerta -ruoka-annos, jonka ideana on helpottaa matkailijoita ympäristöystävällisten valintojen teossa.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen ja Yhdistyneiden kansakuntien Afrikan talouskomission hallintojohtaja Carlos Haddad ovat allekirjoittaneet Memorandum of Understanding (MoU) -sopimuksen, jonka tavoitteena on edistää Afrikan kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja.
Turun ja Namibian yliopistojen yhteistyöhankkeessa Namibiaan luodaan laaja puualue, joka toimii hiilinieluna ja palvelee samalla Namibian ekologisia ja taloudellisia tarpeita. Carbon Garden -hankkeen avajaisia vietettiin 10.5.2019 Namibian yliopiston kampuksella Henties Bayssa. Mukana avajaisissa olivat Namibian ensimmäinen presidentti Sam Nujoma ja nykyinen varapresidentti Nangolo Mbumba.
Tervetuloa mukaan seuraamaan tämän KEKO-vuoden loppuseminaaria torstaina 25.4. klo 15.15–16.30.
Turun yliopiston tavoitteena on saada ilmastotyö ja kestävän kehityksen periaate läpileikkaavana, strategisena teemana yliopistoyhteisön kaikille tasoille.
Ilmastofoorumi kokosi Turun valtuustosaliin 27.3.2019 joukon asiantuntijoita, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä johtavia virkamiehiä vauhdittamaan alueella tehtävää ilmastotyötä.
Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.
Kvinoa sekä sini- ja tuoksulupiini soveltuvat kuluttaja-arvioiden perusteella hyvin esimerkiksi smoothieen tai välipalatuotteisiin. Tutkijat tarkastelivat ominaisuuksiltaan lupaavien kvinoan ja lupiinien hyödyntämistä kestävässä ruoantuotannossa.
Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä. Maatalousmuovista kierrätetään Suomessa materiaalina vain viidennes, ja valtaosa käytetään energiaksi tai hävitetään muilla keinoilla. Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeen juuri julkaistusta loppuraportista käy ilmi, että muovijätteen kierrätystä vaikeuttavat maaseutuyrittäjien puutteelliset tiedot eri kierrätysvaihtoehdoista sekä muovijätteen korkeat keräys- ja kierrätyskustannukset.