Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla (Väitös: LL Elina Ahtela, 10.2.2023, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Turun yliopiston koordinoima tutkimus nostettiin sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 tärkeimpien edistysaskelien joukkoon

03.01.2023

Yhdysvaltain sydänjärjestö American Heart Association listasi sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen vuoden 2022 edistysaskeleet. Mukana on Turun yliopiston Väestötutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus, jossa osoitettiin lapsuuden riskitekijöiden ennustavan sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimus on osa kansainvälistä i3C-yhteistyöhanketta.

Sepelvaltimotaudin juuret löytyvät nuoruudesta (Väitös: LL Olli Hartiala, 18.11.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI). 

Uusi testi tarkentaa sydäninfarktin diagnostiikkaa

01.11.2022

Turussa kehitetty yksinkertainen laboratoriotesti auttaa erottamaan sydäninfarktipotilaat potilaista, joilla sydänperäiset troponiinit ovat koholla munuaisten vajaatoiminnan takia. Sydänperäisten troponiinien mittaus verinäytteestä on sydäninfarktin diagnostiikan tärkeä kulmakivi, mutta tulos voi olla koholla myös muun ohimenevän syyn tai kroonisen sairauden takia, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnassa, eteisvärinäpotilailla tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen. Uusi testi voi auttaa tunnistamaan sydäninfarktipotilaat tarkemmin ja nopeammin ja näin parantaa potilaiden hoitoa.

Lapsuuden ja nuoruuden aikaisilla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä on yhteys sydämen toimintaan ja rakenteeseen varhaisessa keski-iässä (Väitös: LL Jarkko Heiskanen, 21.10.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Jarkko Heiskanen osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, että jo lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa seurannassa mitatut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä sydämen heikompaan toimintaan ja sydämen epäsuotuisiin rakennemuutoksiin keski-iässä. Tutkimuksessa havaittuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen fyysinen aktiivisuus ja kohonnut kehon rasvapitoisuus.

Uutta tietoa diabeteksen mekanismeista sydämen vajaatoiminnan synnyssä – Myös suolan liikasaanti on välillisesti yhteydessä sydämen vajaatoimintaan (Väitös: LL Matti Vuori, 19.8.2022, sisätautioppi)

Sydämen vajaatoiminta on monien sydänsairauksien loppuvaihe, ja sen riskitekijät ovat hyvin moninaisia, mutta yhä osin epäselviä. LL Matti Vuoren väitöskirjassa tutkittiin erityisesti suolan liikasaantiin ja diabetekseen liittyviä sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä, validoitiin sydämen vajaatoiminnan diagnoosi suomalaisessa sairaalarekisteriaineistossa ja selvitettiin, voidaanko vajaatoiminnalle löytää alatyyppejä tekstinlouhintaa käyttämällä. Sydämen vajaatoiminta on maailmanlaajuinen terveysongelma ja sairastavuus on suurta myös Suomessa.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät saattavat olla yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan paljon luultua aiemmin (Väitös: LL Juuso Hakala, 10.6.2022, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

LL Juuso Hakalan väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten vähäinen fyysinen aktiivisuus, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja ylipaino, ovat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintaan jo lapsuudesta alkaen. Yli 30 vuoden seuranta-aikana sekä yksittäiset riskitekijät että niiden kasautuminen lapsuudesta alkaen olivat yhteydessä keski-iän heikkoihin kognitiivisiin toimintoihin muistissa ja oppimisessa, visuaalisen tiedon käsittelykyvyssä, työmuistissa sekä reaktioajassa.

Tutkimuksessa löydettiin sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla (Väitös: LL Roosa Lankinen, 20.5.2022, sisätautioppi)

LL Roosa Lankinen löysi väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuolleisuuden uusia ennustekijöitä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintapotilailla sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolleisuuden syy. Sydän- ja verisuonitautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tulisi olla keskiössä tämän korkean riskin ryhmän ennusteen parantumiseksi.

Lapsuuden riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin

05.04.2022

Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt laajojen väestöaineistojen pohjalta, että lapsuudenaikaiset riskitekijät ennustavat sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijoiden mukaan tulokset tulevat vaikuttamaan riskien ennaltaehkäisyn käytäntöihin, sillä riskitekijöiden ehkäisy lapsuudessa todennäköisesti vähentäisi sairastavuutta tehokkaasti.

Valtimotaudin riski määräytyy jo varhain Australian aboriginaaliväestössä (Väitös: LL Pauline Sjöholm, 11.3.2022, sisätautioppi)

LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.