Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Varhain puhkeava verenpainetauti altistaa elinvaurioille jo keski-iässä (Väitös: LL Karri Suvila, 3.9.2021, sisätautioppi)

Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöille altistuminen lapsuudesta keski-ikään on yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintaan keski-iässä

10.05.2021

Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen koordinoima suomalaistutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten korkea verenpaine, seerumin korkea kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä ylipaino lapsuudesta keski-ikään ovat yhteydessä heikkoon kognitiiviseen toimintaan keski-iässä. Useiden riskitekijöiden kasautuminen oli voimakkaammin yhteydessä kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja oppimiseen, visuaalisen tiedon käsittelykykyyn sekä reaktioaikaan.

Veren rasvahappokoostumus kertoo kardiometabolisten sairauksien riskistä (Väitös: FT Jari Kaikkonen, 26.2.2021, kansanterveystiede sekä kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede) 

Veren seerumin rasvahappokoostumus on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin, käy ilmi FT Jari Kaikkosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että tyydyttyneen ja kertatyydyttyneen rasvan prosenttiosuudet olivat suurempia henkilöillä, joilla oli kohonnut kardiometabolisten sairauksien riski. Vastaavasti monityydyttymättömän rasvan, omega-6-rasvan ja erityisesti linolihapon osuudet olivat näillä henkilöillä pienempiä.

Alaraajoja tukkivan valtimotaudin hoito on monipuolistunut – amputaatiot ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi (Väitös: LL Veikko Nikulainen, 15.1.2021, kirurgia)

Maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonaa ihmistä kärsii alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, ja määrä on nousussa väestön ikääntymisen myötä. LL Veikko Nikulainen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten tätä pahimmillaan alaraajan amputaatioon johtavaa tautia hoidetaan Suomessa 2000-luvulla.

Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja positroniemissiotomografian (PET) yhdistelmä vaikuttaa rintakipupotilaan jatkotutkimuksiin. LL Iida Stenströmin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että yhdistelmäkuvantamisen tuottama tieto ohjaa tehokkaasti jatkotutkimuksia, kuten kajoavan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyttöä.

Väittelijä löysi uusia lupaavia sydänsairauksien hoitokohteita (Väitös: LL Juho Heliste, 27.11.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

Ravitsemustekijät ja ylipainon määrä vaikuttavat vakavasti ylipainoisten lasten ja nuorten kardiometabolisten sairauksien riskiin (Väitös: MD Christoph Saner, 20.11.2020, sisätautioppi)

MD Christoph Saner tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipainoon vaikuttavia tekijöitä ja ylipainon haitallisia terveysvaikutuksia vaikeasti ylipainoisten australialaisten lasten ja nuorten kohortissa. Tutkimuksen perusteella proteiinien osuus ruokavaliossa olisi käänteisesti yhteydessä kokonaisenergian saantiin. Murrosikäisillä pojilla ylipainon vaikeusaste taas oli yhteydessä veren metabolomisiin profiileihin, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitautien ennusteeseen aikuisiässä.