Asiasana: sydän- ja verisuonitaudit

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kotimittaus on toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille (Väitös: LL Annika Lindroos, 27.6.2020, sisätautioppi)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

Lapsena aloitettu ravitsemusohjaus kantaa parempaan sydänterveyteen aikuisena

23.04.2020

Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen STRIP-tutkimuksessa on selvitetty ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen tähtäävän ohjauksen pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimukseen 7 kuukauden iästä 20 vuoden ikään asti osallistuneet henkilöt kutsuttiin tutkimuskäynnille uudelleen 26 vuoden iässä. Tulokset osoittavat, että ravitsemusohjausta saaneilla on aikuisiässä matalampi seerumin kolesterolipitoisuus ja parempi insuliiniherkkyys kuin verrokkiryhmään kuuluneilla.  

Uusi vasta-ainelääke parantaa suonten toimintaa valtimonkovettumataudissa

27.03.2020

Tuore tutkimus paljastaa, että fosforyylikoliini-molekyyliin kohdentuva uusi vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta valtimonkovettumataudin hiirimallissa. Tutkimus toteutettiin EU-rahoituksella yhteistyössä Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen, Leidenin ja Amsterdamin yliopistojen sekä ruotsalaisen Athera Biotechnologies -lääkeyhtiön kanssa.

Uusi lääkemolekyyli puree eteisvärinän perinnölliseen muotoon

02.12.2019

Eteisvärinä on yleisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö, ja sitä potee Suomessa arviolta 200 000 potilasta. Erityisen yleinen se on ikääntyneessä väestössä. Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston tutkijoiden yhteistyöhanke on nyt valottanut eteisvärinän solutason mekanismeja. Ainutlaatuisen yhteistyön tuloksena löydettiin lääkemolekyyli eteisvärinän harvinaiseen perinnölliseen muotoon. Eteisvärinä altistaa aivoverenkiertohäiriöille ja sydämen vajaatoiminnalle, ja lisää niiden kautta kuolleisuutta.

Postperikardiotomiaoireyhtymä lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen (Väitös: LL Joonas Lehto, 1.11.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Postperikardiotomiaoireyhtymä (PPS), eli sydän- ja keuhkopussin epänormaali tulehdusreaktio avosydänleikkauksen jälkeen, on aiemmin hyvänlaatuiseksi tulkittu komplikaatio. LL Joonas Lehto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan taudin komplikaatioita, ennustetta ja riskitekijöitä. Tutkimus paljasti yllättäen, että PPS lisää kuolleisuutta sydänleikkauksen jälkeen, ja näin ollen siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. 

Uusi eurooppalainen ohjeistus sepelvaltimotaudin hoitoon

10.09.2019

Euroopan kardiologiyhdistys julkaisi elokuun lopussa uudet ohjeistukset rintakipupotilaan diagnostiikkaan ja sepelvaltimotaudin hoitoon. Uuden ohjeiston pääkirjoittajana ja toimituskunnan puheenjohtajan toimi Turun yliopiston professori, Valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. Ohjeisto antaa tuoreimpaan tutkimukseen perustuvia suosituksia terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteon tueksi. 

Aortan repeämän kirurginen hoito on Pohjoismaissa huippuluokkaa – myös suppeammat leikkaukset tuottavat hyviä tuloksia (Väitös: LL Emily Pan, 23.8.2019, kirurgia)

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

Lihavuus, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja geenit vaikuttavat rasvamaksan riskiin (Väitös: LL Emmi Lyyra, 24.5.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.